Kuvasin näitä 14.09. Träskändän puistossa Espoossa. Paikka oli vanhaa metsää huvimajan vieressä ja lähistöllä oli niin isoa tammea, mäntyä kuin kuustakin. Nämä kasvoivat sammaleisella metsänpohjalla, eivät suoraan ainakaan mistään havaittavasta puuaineksesta. Vajaan aarin alueella oli parikymmentä itiöemää. Arvelin lajiksi kangaskääpää, jota on tavattu harvinaisena alueella. Huopakääpää ei alueen kääpäinventoinneissa ole löydetty.
Näillä on kuitenkin harmaat pillistöt eikä paikka ollut lainkaan paahteinen ja kun kääpäkirjaa lueskelin niin en ollutkaan enää ihan satavarma lajista.
Tämä on aika paha. Satiini-ja palttinakääpä ovat hyvin samannäköisiä ainakin kirjassa kuin kangaskääpä. Elävänä en ole niitä nähnyt koskaan. Kuitenkaan millään näistä lajiesta ei pitäisi olla harmaat pillit. Satiinikääpä kasvaa lehdoissa, palttinakääpää ei ole vielä löydetty Suomesta, mutta olisi ihan mahdollinen ja sen kasvupaikkoja ovtat puistot ja muut rehevät kasvupaikat. Kangaskääpä taas on hiekkapohjaisten maiden laji.
Todennäköisyys on kangaskäävän puolella, mutta nuo muut lajit jäävät kaivelemaan mieltä.
Kangaskääpä kasvaa joskus aika varjoisissakin paikoissa ja vyöhykkeisyys vaihtelee. Olen kerännyt ihan yksivärisiäkin kuusikosta.
Kiitos Matti. Täytyy katsoa josko ensi syksynä viisastuisi tämän osalta.
Sellainen jatkokyssäri että miten pitkään syksyllä yksivuotisen käävän näyte on tunnistuskelpoinen.
Kävin viime viikolla kääntymässä Träskändassa ja tutkin paria aikaisemmin määrittämättä jäänyttä yksivuotista kääpäesiintymää. Postia haisi epämiellyttävälle ja oli varmaan jo pilalla, mahdollinen sitkokääpä oli ränsistyneen oloinen ja umpijäässä ja ajttelin että niistä ei kannata ottaa näytettä. Tuollainen kangaskääpä nahkamaisena saattaisi olla ok pidempään, vaikka ylivuotisena? Mutta en tosiaan tiedä tästä puolesta mitään.
Yksivuotisetkin käävät säilyvät melko pitkään määrityskuntoisina. Jos rakenne tuntuu jo mössöltä ja haisee, ei kannata vaivautua näytteen ottoon. Joskus päältä hyväkuntoisen näköiset ovat silti ihan kelvottomia skoopissa ja toisinaan taas surkean näköinenkin on hyvä. Eli ei koskaan tiedä. Mutta jos se on jo musta, ei siitä yleensä saa mitään irti. Mitä pidemmälle talvea mennään, sitä huonommaksi menevät. Varmaan tuommoinen useaan kertaan sulaminen ja jäätyminen on pahempi. Kevättalven keräyksissä (syksyllä kasvaneista itiöemistä) ei tahdo olla enää skooppikelpoista. Rakenne voi silti olla kunnossa, mutta ovat steriilejä tai rihmasto osittain tai kokonaan tuhoutunut.
Enpäs muistanut tarkistaa laji.fin havaintoja kun ajattelin että löytyisivät tästä inventointiraportin liitteestä
Liite 3. Träskändan luonnonsuojelualueella vuosina 2005–2017 havaitut kääpälajit
Siinä ei kuitenkaan huopakääpää ole listattu. Laji.fistä löytyikin sitten Bonsdorffin havainto ja sinun havaintosi lajista ja tuo sinun havaintosi on kyllä aivan tasan samalta paikalta kun omani eli on kyllä hyvin suurella todennäköisyydellä ellei varmasti sama esiintymä.
Havainnossasi on määre “käyttäjien laadunvarmistus”. Mitähän tuo tarkoittaa?
Bonsdorffin havainnossa lukee että “varmistettu (Kokoelman laatuluokittelu)”, mutta ei mitään det. tietoa. Tuo sitten tarkoittanee että kokoelmissa on näyte ja laji varmistettu skooppaamalla tms?
Tai parempi kysymys: löytyyköhän näiden havainnon luotettavuutta tarkentavien koodien selitykset jostain?
Itse olen yrittänyt pysytellä Träskändan kääpien osalta tuossa inventointiraportin listauksessa koska siinäkin on lueteltu runsaasti kääpiä joita en tunne. Huopakääpää tästä itsekin kyllä vähän epäilin. Jos Matti ei protestoi niin peesaisin kyllä sinun määritystäsi tässä.
Huopakäävällä olisi kyllä harmahtava pillipinta, joten siksi sopisi hyvinkin. Etenkin tuohon alempaan kuvaan. Ylemmät kuvat taas on enemmän kangaskääpämäisiä, mutta huopakääpäkin voi sitä muistuttaa. Ovat kyllä ohkaisen näköisiä huopakääviksi. Kasvoiko nämä kuvatut lähellä toisiaan? Olisihan mahdollista, että tässä kuvissa olisi kahtakin eri lajia.
Mutta taitaa nyt olla niin, että varmuutta tässä tapauksessa ei saada ilman näytettä. Kuvista määrittäminen on aina vähän riskialtista ja periaatteessa se ei ole hyvä tapa. Virheiden määrä kasvaa huomattavasti verrattuna näytteistä tehtyihin määritykseen. Vaikka sitähän tässä tulee tehtyä harva se päivä. Siksi aika usein haluan näytteen nähtäväksi.
Tuosta laadunvarmistuksesta sen verran, että jos tiedoissa ei ole määrittäjää mainittu, täytyy siihen suhtautua varauksella. Kuulemani mukaan yliopisto itse päättää, että onko järjestelmään syötetyt automaattisesti varmoja, se ei ole siis näytekohtainen varmistus. Eli kaikki näytteet saavat saman arvon, oli ne skoopattu tai ei. Korjaatkaa, jos teillä on parempaa tietoa.
Oulun kokoelmien puolesta voin sanoa, että virheitä on ja siksi dettaaja ja dettausvuosi on tärkeä tieto. Lajitietous kun muuttuu, joten “varmojen määrittäjienkin” määritykset menevät uusiksi uuden tiedon myötä. Kokoelmissa on paljon skooppaamattomia näytteitä. Tosin kyllä kokenutkin skooppaajakin tekee virheitä, ehkä vain muita vähemmän. Skoopattu näyte on kuitenkin useimmissa tapauksissa varmemmin oikein. Ainakin, mikäli skoopissa löytyy tärkeimmät erottavat tekijät.
Kannattaa siis aina arvioida onko kerääjä mahdollisesti sellainen, joka tuntee tämän lajin, jos dettaajaa ei ole merkitty.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
