Tässä muutama kääpä jotka olen kuluvana syksynä kuvannut. Kaikki lienevät ihan tavallista sorttia mutta hieman oudompia malliltaan. Hieman epävarmasti olen näille antanut seuraavia nimiä.
- Ilmeisesti kangaskäävän poikasia, vaikka paikka oli oudohko kun kasvoivat melko lehtomaisessa rehevässä sekametsässä suoraan multavalta maalta.
- Varmaan ylivuotinen männynkynsikääpä jossa lakit ovat yhdistyneet hieman oudosti?
- Helohäivekäävästä sanotaan kääpäkirjassa että peukalonpään kokoisia, mutta tämä on kymmenisen senttiä leveä… Kasvoi puhtaalla mäntykankaalla männyn maapuun sahatulla pinnalla.
- Ketunkäävät ovat onnistuneet kiertämään minut kaukaa, nyt Kiikalassa, oliskohan Saloa taikka Someroa, oli haavalla tämmöinen kandidaatti josta mielelläni ottaisin ketunkääpäpinnan.
Lehtojen kangaskääpiä saattaisi kiinnostaa Otto Miettistä Luomuksessa. Niistä on nyt tutkimus menossa.
Olisko tuo kuva 4 kuitenkin haavankääpä?
Kangaskääpiä on ilmeisesti useampi laji (5?). Katsoin kaikki OULUn museonäytteet ja ja vähän muualta lisää. Vaikuttaa siltä, että paras ero on itiöiden koko/muoto. Muuten eroja oli vaikea löytää.
Jos kuvassa oleva on kangaskääpä, on se liian nuori. Luultavasti itiöitä ei vielä löydy. Näitä kasvaa erilaisissa biotoopeissa ja lehtomaisilla paikoilla voi olla oma lajinsa. Mutta tämä selvittely on vasta alussa ja tarvitaan DNA-tutkimuksia, jotta nähdään paljonko lajeja oikeasti on. Itiömitat menevät lajeilla päällekkäin, mikäli arveluni on oikein.
Kuvassa 2 saattaa olla aidaskääpä. Se menee ylivuotisena juuri tuollaiseksi.
Kuvassa 4 ei minustakaan ole ketunkääpä. Sen yläpinta on takkukarvainen ja tällä ei ole sellaista. Väritys on outo, enkä ole yhtään varma mikä siinä kasvaa. Voi kyllä olla haavankääpä.
Kiitos Matti, tuo olikin mielenkiintoista tietoa. Olen itsekin ihmetellyt että kangaskäävät ovat olleet usein tosi eri näköisiä, mutta ainoa toinen tämäntapainen kääpä jonka tunnen on huopakääpä, eivätkä oudot kangaskäävät ole oikein siihenkään menneet. Ja osa niistä on tosiaan kasvanut melko rehevillä kasvupaikoilla.
Kiitoksia avusta. Tuon aidaskäävän olisi kyllä voinut oivaltaa itsekin. Nelonen näytti kyllä minustakin hieman jotain nuorelta Phellinukselta mutta en osannut yhdistää tätä värimaailmaa haavankääpään.
Kangaskäävistä löytyy huopakäävän ja kangaskäävän lisäksi pari pikkuista lajia elikkä satiini- ja palttinakääpä. Ei oikein hajuakaan mltä ne näyttävät mutta lehtojen pikkuisia jalallisia ovat. Palttinakääpää ei ole löydetty kait Suomesta vielä ja satiinikääpääkin vain parista paikasta. Kaipa nekin kannattaa kuitenkin pitää mielessä jos löytää pikkusia “kangaskääpiä” lehdoista taikka muuten ravinteikkailta paikoilta.
