Karhunkääpä pohdintaa

Sienet Käävät
1

Kuvan kääpähän lienee Karhunkääpä (Phaeolus schweinitzii).
Kääpä kasvoi järeän kuusen vieressä maassa. Ei mänty…
Kasvusto on ylivuotinen/kuollut. Haprakan tuntuinen kun sitä hypisteli, ei mehevä, kostea…
Isokokoinen, 8cm sytkäri mittatikkuna.
Kasvupaikka kuusivaltainen, erittäin lahopuustoinen, luonnontilainen suojeltu metsä-alue Suomussalmella (Vehkasärkät Vehkapuro). Eli näytettä en voinut ottaa…

Niemelän kääpäkirjassa maininta että; Luonnon-metsissä harvinainen. Etelä-Suomen vanhoissa puistoissa yleisehkö
Sitä jäin vain pohtimaan miksi se on luonnonmetsissä harvinainen?
Senkö takia että luonnonmetsiä on niin vähän tai että nekin mitä on jäljellä on liian nuoria?
Sehän tuntuisi itsesestään selvältä vastaukselta…
Kun vanhat pienilmastoltaan sopivat kuusikorvet ovat hävinneet lajia esiintyy harvoin kuusen seuralaisena…

IMG_8297
IMG_82971920×1623 580 KB

2

Ulkomaiset lähteet eivät nopealla vilkaisulla mainitse esiintymistä erityisesti puistoissa, joten voisi ajatella, että se olisi jotenkin pohjoisen juttu. Laji harvinaistuu Suomessa pohjoiseen, joten se on ehkä vähän eteläinen, vaikkakin ulottaa levinneisyytensä ihan Pohjois-Lappiin saakka. Kaupungeissa on monesti edullisempi paikallisilmasto. Lajin kokonaislevinneisyys on hyvin laaja (ks. esim. GBIF). Suurin osa luonnonmetsistä sijaitsee Pohjois-Suomessa, joten Etelä-Suomen luonnonmetsien vähäisyys voi selittää lajin esiintymistä puistoissa. Monesti luonnonmetsistäkin on harsintahakattu isoimmat männyt. Amerikan puolella laji on kaiketi yleinen vanhoissa havumetsissä.

1 tykkäys
3

Kaupungeissa on monesti edullisempi paikallisilmasto

Mietin että mitähän tarkoitit tällä…onko se vakaampi kuin esim. luonnontilaisessa korvessa tms.?

Lisäys:
Luin huonosti kirjottamasi teksti eli siinähän se vastaus on tavallaan:
Etelä-Suomen luonnonmetsien vähäisyys voi selittää lajin esiintymistä puistoissa.

4

Oman kokemukseni mukaan karhunkääpä on ainakin etelässä melko yleinen hyvin massiivisten mäntyjen ja lehtikuusten seuralaisena. Tällaisia puita löytyy kaupunkien puistoympäristoistä laajasti ottaen, dendrologisista puistoista ja parhailta suojelualueilta. Uskoisin että esiintyminen on vain sidottu näihin puuvanhuksiin ja puuvanhuksia ei vaan muualta löydy.

Tässä ainoa Savon löytöni, lehtikuusi Litmasen dendrologisessa puistossa. Seurana tällä oli myös kantotatti. Tämmöisiä puita ei vaan “luonnon biotoopeilta” löydy käytännössä ollenkaan.

karhunkaapa1130082024litmanen
karhunkaapa1130082024litmanen800×1200 195 KB

1 tykkäys
5

Kaupungeissa on monesti hieman lämpimämpää, siis leudompi ilmasto kuin luonnontilaisilla alueilla, googlaa esim. “kaupunkisaarekeilmiö”.

Pohjois-Suomen vanhojen metsien löytöni (2 kpl) ovat olleet ihan tavallisen kokoisten vanhojen mäntyjen juurilta, joten periaatteessa samantapaista kasvualustaa olisi tarjolla. Ikäähän noilla puilla on tietenkin ollut niin paljon, että vastaavassa ajassa Etelä-Suomen puu olisi kasvanut jättimäiseksi. Ehkä pohjoisessa olisi kasvumahdollisuuksia periaatteessa enemmän metsissä, mutta laji ei luontaisesti ilmasto-olojen vuoksi ole niin yleinen. Etelässä sitten varmaan ei sopivia puita löydy metsistä.

6

Tämmöisiä puita ei vaan “luonnon biotoopeilta” löydy käytännössä ollenkaan.

Juuri näin on …mitä Henri kirjoitti.

Masentavaa…ja jos suojellaan, vain pieni rajattu alue…
Esimerkki tapauksessa, missä tuo Karhunkääpä oli, puronvarsimetsikkö suojeltu ympärillä hakkuuaukeat. Kontrasti oli aikamoinen.