Varmistan vielä muiltakin että ollaan samaa mieltä että tässä on karhunkääpä joka tässä tapauksessa kasvoi kaatuneen kuusen rungolla ja kannon ympäristössä monin itiöemin(jotka kuolleet jo)
Lueskelin vaan Sami Kieman hienoa Lahottajasienet kaupunkipuissa -kirjaa eikä siinä mainittu kuusta lainkaan karhunkäävän isäntäpuuna, niin aloin miettimään tätä havista.
Mutta Niemelän kirjassa sitten kyllä mainittiin harvinaisena.
Onko muilla tullut minkä verran vastaan kuusella kasvamassa karhunkääpää?
Sanoisin, että tämä on ennemmin kuollutta pohjankääpää. Toinen, mitä vähän mietin, olisi pihkakääpä, mutta pohjankääpänä pitäisin.
Laitetaan vielä tuo viimeinenkin kuva tänne ketjuun.
Pohjankääpä ei kyllä tullut mieleen, eikä se kyllä heti vakuuta mutta pohditaan asiaa. En löytänyt iNatista enkä netistä yhtään kuvaa tuollaisesta mustuneesta pohjankääpänä pidetystä, mahtaako ne säilyä noin kiinteänä kuollessaan? Pääosin myös kasvoivat isoina yksittäisinä, mutta ei kai se mahdotonta pohjankäävällekään olisi. Kuusi oli tosi iso.
Olisi näköjään enemmän kuvia pitänyt ottaa tästäkin…
Karhunkäävän kannalla olen. Omat vanhentuneet/ylivuotiset löytöni karhunkäävistä on juuri kuviesi kaltaisia. Kuuselta en ole sitä koskaan tavannut.
Annetaan vielä neljäs vaihtoehto, tervakääpä. Pitäisin tätä joko terva- tai karhunkääpänä. Tervakääpä on yleinen kuusella, mutta on tässä myös karhunkäävän näköä.
Tervakäääpä olis jo värityksen puolesta lähellä, mut rakenne, muoto ja koko ym. ei kyllä tuonut sitäkään lainkaan mieleen. Karhunkääpä joita täälläpäin aika paljon on, oli ainoa mitä tästä sain mieleen.
Ja nyt tuli vastaan karhunkääpä vanhalla douglaskuusella (mielestäni ainakin douglaskuusi)
Katsoin omat kuvani karhunkäävästä (30 kuvaa) ja kaikki olivat joko männyltä taikka lehtikuusilta. Paitsi yksi vanhempi havainto Malmin hautausmaalta jolla on puutietona “joku vieraampi koristehavupuu vieressä, ehkä marjakuusi”
Nyt kun katson kuvaani tulee mieleen epäilys että onkin tervakääpä joka kasvaa juuresta lautasmaisena ylöspäin. Tervakääpä kasvaa yleisesti kuusella ja monilla muillakin puulajeilla. Voi myös olla että esim kuivahtaneita taikka juurista ylöspäin kasvavia tervakääpiä on ajateltu karhunkääviksi.
Tuossa viimeksi linkittämässäni iNat havainnossa on alapuolelta kuvia, voisiko tervakävän pillistö muuttua tuollaiseksi kuollessaan? Vähän epäilen että ei mutta tää on nyt aloittelijan mututuntumaa
Mutta olishan tää asia hyvä varmistaa
Oliko teillä jotain eurooppalaisia kääpäkirjoja jossa olisi isäntäpuita laajemmin mainittu?
Tuossa iNatista linkittämässäsi havainnossa karhunkääpä kasvaa douglaskuusella joka on Pohjois-Amerikassa yleinen karhunkäävän isäntäpuu.
https://www.mushroomexpert.com/phaeolus_schweinitzii.html
Voit muuten linkittää havaintosi myös suoraan laji.fistä jolloin havaintojen kommentointi on helpompaa laji.fin käyttäjiltä. Toki ihan oman maun mukkaan. Kaikki havaintosi löytyvät sekä iNatista että laji.fistä mutta laji.fissä tehdyt kommentit havaintoihin eivät siirry iNatiin. Saat kommenteista tiedon laji.fi käyttäjätilillesi mutta se edellyttää että olet rekisteröitynyt myös laji.fihin. Jos et ole rekisteröitynyt laji.fihin menevät kommentit sinulta hukkaan. Minäkin olen kommentoinut laji.fissä monia havaintojasi mutta en tiedä oletko nähnyt koskaan niitä kommentteja. Ihan vaan vinkkinä jos tämä ei ole sinulle vielä tuttu juttu.
Hyvä tieto et normi isäntäpuu
Laji.fi kommentteja olen kyllä seurannut kans, harmillisen harvoin sieltäkään määrityksiä ja korjauksia tulee, enemmän ottaisin mieluusti vastaan
Tosiaan hyvä ajatus että linkittäisin laji.fi havaintoihin, useammilla taitaa sinne olla tunnukset kuin iNattiin. lähinnä ollut helpompaa vaan kaivaa iNatista mielessä ollut havainto ja toisaalta toivoisin että joku innostuisi täältäkin sinne puolelle lisää määrittämään havaintoja
Mutta katsotaan miten jatkossa
Inatin tervakääpähavaintoja tutkin eikä siellä oikein maasta kasvavia näkynyt, mitä nyt pari väärin määritettyä karhunkääpää. Ja uskoisin kyllä tuon Henrin yllä olevassa kuvassa olevan karhunkääväksi mutta olisihan se hyvä varmistaa.
Eli jatkossa aina alapuolelta hyvin kuvia näistä jos yhtään epäilystä on
Toiseen lajiin, kastanjakääväksi kuvista määritettyjä mulla on kolme omenapuilta, mutta Suomen käävät kirjassa eikä pikaisesti netissäkään mainittu erikseen omenapuita isäntinä, toisin kuin mustasukkakäävällä. Onko vain jäänyt sattumalta mainitsematta vai pitäisikö olla hyvin kriittinen lakin väritykseen perustuvan määrityksen kanssa?
Olethan huomioinut torvikäävän? Se on kastanjankääpää pienempi. Mustasukkakäävän pitäisi olla aika hyvin erotettavissa kastanjankäävästä, koska mustasukalla on eri sävyinen ja säteittäisviiruinen lakki. Poroid fungi of Europe (Ryvarden & Melo) mainitsee kastanjankäävän isäntäpuista suomennettuna “useat lehtipuusuvut, kuten… [pitkä lista sukuja, ei mainittu sukua Malus]”. Sanoisin siis, että laji voi kasvaa omenapuulla. Mustajalkakäävän ja kastanjankäävän erottaminen voi olla joskus ongelmallista - tästä löytyy asiaa foorumin hakupainikkeella hakusanalla “mustajalkakääpä”. Voithan toki laittaa tännekin kuvia vielä (mieluiten uuteen keskusteluketjuun).
Joskus käävät voivat kasvaa myös “väärällä” isäntäpuulla, esimerkiksi havupuun laji lehtipuulla. Eipä taida oikein missään olla Skeletocutis biguttulatalle isäntäpuuna mainittuna lehtipuita, mutta olen sitä koivulta kerännyt. Kyseessä oli ennallistamispolttoala, joten tuli oli saattanut vaikuttaa tässä asiaan. Tietenkin on hyvä olla kriittinen ja ottaa näyte, jos löytää käävän väärältä isäntäpuulta.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
