Arvelen että tämä voisi olla kuusenkääpä Phellinus chrysoloma. En toki ole varma kun mulla ei ole vertailumateriaalia siperiankäävästä kotona. Kasvoivat elävän kuusen oksantynkien kohdissa niin ylös kuin näkyi. Itiöt aika pyöreät ja seetat avaraonteloisia. 15.8.2020 Pöytyä, suon laitaa.
Hei,
toivottavasti Matti Kulju kommentoi mikroskopiaa, kunhan kesäkiireet hellittävät.
Tästä lajiparista on vähän sekavaa dataa kun kyseessä on splittaus eikä havainnoista oikein tiedä onko ilmoitettu splittipohjalta vaiko vain “kuusenkääpänä”. Ainoat detatut havainnot kuusenkäävästä lajitietokannassa ovat 2 havaintoa sieltä Pöytyän suunnan rannikolta ja kummatkin ovat Matin dettaamia.
Itse olen paria esiintymää ihmetellyt täällä etelässä ja olen ne siperiankääviiksi ajatellut makropohjalta. Niemelän kirjassa annetaan ymmärtää että poikkileikkauksessa on eroja elikkä monivuotisena siperiankääpä ehtii kasvattaa paksumman maltokerroksen kuin kuusenkääpä ja lisäksi mallon ja pillistön välillä on siperiankäävällä selkeä väriero, toisin kuin kuusenkäävällä. Kuusenkäävän mallon paksuudeksi Niemelä ilmoittaa vain 0.5 - 1.5 mm, kun taasen siperiankäävällä liikutaan siellä sentin luokassa.
Omissa veistelyissäni kaikissa on ollut paksu maltokerros ja jyrkkä väriero tummemman mallon ja vaaleamman pillistön välillä. Niinpä olen kaikki ajatellut siperiankääviksi enkä kuusenkääpää ole kait vielä löytänyt - vaikkakin yksi löytöni on ilmoitettu kuusenkääpänä tietokantaan ja saattaa myös olla etten kuusenkääpää tuntisi vaikka sellaisen löytäisin.
Elikkä siis en osaa tuon skooppikuvan perusteella arvella lajia mutta jos sinulla on näyte niin asiantuntevampaa kommentointia odotellessa kannattaa katsoa miltä se poikkileikkaus näyttää.
Jos Matti tämän lukee ja päättää kommentoida lajia niin olisi kiva samalla myös kuulla onko tuosta mallon paksuus/värierot tuntomerkistä kenttämäärityksen pohjaksi. Omat “siperiankääpä” löytöni ovat kyllä olleet juuri tuollaisia kuvasi kaltaisia tapauksia elikkä oksien ja oksantynkien alla ja yhteydessä runsaasti kuvasi kaltaisia melko kookkaitakin itiöemiä.
Olen toki sitä siperiankääväksi olettamaani paljonkin nähnyt Kainuun suunnilla. Mutta yhtäkään en ottanut silloin mukaani. Skopiasta nuo tietääkseni paremmin erottaa kuin ulkonäöstä.
Aidolla kuusenkäävällä on vain pieni nykerömäinen lakki ja suurempi resupinaattinen osa. Jos lakki on iso ja ulkoneva, on ne aina olleet siperiankääpää. Ongelmaksi tulee nuoret siperiankäävät, joissa lakki on vasta kasvamassa. Mikroskopia on silloin se ratkaiseva varmistus. Paras tuntomerkki on itiökoko ja muoto ja seetat. Itiöitä pidän varmempana erona, mikäli niitä löytyy. Kuusenkäävällä pituus on noin 3.9-4.8 kun taas siperiankäävällä pituus on 4.8-6.0. Pitää mitata useira itiöitä. Leveys on lähelle sama, joten kuusenkäävän lyhyemmät itiöt tekevät muodosta pyöreämpiä.
Kuvasta en lajia uskalla varmuudella sanoa, Veikkaukseni olisi nuori siperiankääpä, mutta itse varmistaisin sen skoopissa.
Jorma Pennanen skooppasi tämän, on kuusenkääpä.
Hienoa, tuota lajia en ole itse vielä pääsyt maastossa näkemään. Lienee kuitenkin yleisempi kuin havainnot osoittavat. Kävin Oulun kokoelmien yli sata näytettä läpi (pääasiassa pohjoisesta kerättyjä) ja niistä löytyi vain yksi kuusenkääpä. Kaikki muut olivat siperiankääpää. Näyte oli kerätty muistaakseni Haukiputaalta. Näyttää tykkävään rannikkoseudusta.