Muutamaa esiintymää tullut tutkailtua näistä “kuusenkäävistä” jotka on kirjattu laji.fihin määritettyinä jompana kumpana parista kuusen/siperiankääpä. Lajiparista on kuitenkin aika ristiriitaista tietoa tarjolla.
Niemelän (2016) mukaan kuusenkääpää on tavattu vain aivan eteläisimmästä Suomesta ja rannikkoalueilta.
Ruotsin listoilla kuusenkääpää ( Porodaedalea chrysoloma) tavataan läpi maan ja siperiankääpäkin on kyllä listattu siellä (nimellä Porodaedalea laricis) mutta sitä ei ole tavattu Ruotsista ollenkaan. Suomen puolella rajan tuntumassa laji on kuitenkin ilmeisen yleinen elikkä ei tämä ihan natsaa.
Norjassa taaseen kuusenkääpä puuttuu pohjoisesta kokonaan ja siperiankääpä (nimellä P. abietis) on siellä synonyymi P. chrysoloman eli kuusenkäävän kanssa.
Kun sitten yrittää tutkia laji.fi:n havaintoja lajiparista tarkemmin niin ei tästäkään pääse oikein eteenpäin. Laji.fissä on paljon (myös tuoreita) havaintoja kuusenkäävästä Lappia myöten ja myös ammattiaineistoissa ja näytteistä määritettyinä. Niemelän näkemys 2016 kääpäkirjassa kuusenkäävän esiintymisestä vain etelärannikolla ei oikein sovi tähän. Samaten siperiankääpää löytyy havaintojen perusteella runsaasti läpi Suomen.
Jos sitten katsoo dettauksia/varmuuksia ym laji.fistä ei hommeli siitäkään selkene. Löytyy detattuja ja ammattiaineistojen määritettyjä sun muita joiden luotettavuus on kuitenkin neutraali. Toisaalta ammattiaineisto/asiantuntijan määrittämä kategoriassa listataan runsaasti määritettyjä kuusenkääpiä Lappia myöten. Kun taasen luotettaviksi kirjattuja havaintoja taisi löytyä vain kaksi Matti Kuljun määrittämää länsirannikolta.
Kumpaakin lajia ilmoitetaan jatkuvasti sekä harrastajien että ammattilaisten toimesta varmoina joten kaipa näitä pystyy määrittämään jollakin konstilla. Vai pitäisikö peesata ruotsalaisia ja norjalaisia ja ilmoittaa kaikki kuusenkääpinä? Ei niitä oikein Phellinus sp:nä viitsisi ilmoittaa ja mitään vel -nimikettä ei lajiparille ole tarjolla. Vai mikäs tässä olisi järkevä tapa toimia?
Hyvää pohdintaa. Lyhyt selitys (kuten ehkä tiedätkin) on se, että siperiankääpä tunnettiin aiemmin (ennen v. 2010) kuusenkääpänä.
Vanhat havikset siis pitäisi päivittää Phellinus sp:ksi tai abietikseksi ellei ole detattu uudelleen (?). Nopealla perkaamisella näyttää siltä, että esim. Luomuksen ja Oulun vanhat havikset on muutettu ainakin suurin osa abietikseksi (oletan siis että ne ovat aiemmin olleet chrysolomana), kun taas mm. Jyväskylän, Kuopion ym. vanhat havainnot ovat edelleen P. chrysoloma. Esim.
OULU
- abietis: 143 havaintoa v. 1955-2019 Ahvenanmaa-Kittilä
- chrysoloma: 1 havaintoa v. 2019 Satakunta
JYV
- abietis: 5 havaintoa v. 2010
- chrysoloma: 58 havaintoa v. 1932-2008
Esim. itse olen toimittanut Luomukseen v. 2008 Pohjois-Suomesta röyhelökääpänäytteen, jonka etikettiin olen kirjoittanut, että samalla rungolla kuusenkääpä (po. siis siperiankääpä). Ko. havainto näkyy edelleen tietokannassa varmistettuna kuusenkääpänä.
Uusien havisten osalta veikkaan, että siperiankääpää ilmoitetaan ainakin harrastajien toimesta vanhasta muistista tai vanhojen oppaiden perusteella kuusenkääpänä. Itse ainakin voisin kuvitella helposti syöttäväni Sieniatlakseen kuusenkääpää epähuomiossa …Pohjois-Suomen kuusenkäävät lienevät siperiankääpää ellei toisin todisteta. Toki jos siellä asiantuntija/harrastaja on laittanut 2010 jälkeen, että on detattu kuusenkääväksi niin kai sitä on uskottava.
Onko Ruotsissa käytössä vielä vanhat nimet/lajikäsitys (vrt Niemelä 2005): P. laricis lehtikuusella ja kaikki muut ilmoitetaan P. chrysolomana?
Kiitos tkallio,
Ruotsin puolella nämä on suvussa Porodaedalea.
Porodaedalea abietista ei löydy listoilta lainkaan eikä myöskään löydy Phellinuksista tuota abietista.
Porodaedalea chrysolomaa tavataan runsaasti läpi Ruotsin.
Porodaedalea laricis on listattu mutta merkinnällä “Distribution Swedish occurrence: Ej påträffad”
Aloin näitä tutkailemaan kun arvelin erästä Espoosta löytämääni siperiankääväksi mutta se olikin jo merkattu ammattiaineistojen puolella olikohan 2016 kuusenkääväksi. Dettauksesta ei ollut merkintää mutta näytteestä oli ja oli myös saanut ruksin kohtaan määritetty. Kun paljon siperiankääpiä on kirjattu kuusenkääviksi niin ei oikein voi tietää milloin kyseessä on tällainen kirjaus ja milloin kirjaus perustuu todelliseen määritykseen.
Elikkä nyt näin harrastelijan vinkkelistä on epäselvää mikä on se kurantti taksonomia jonka mukaan näitä pitäisi ilmoitella kun Ruotsi ja Norja näyttää olevan eri taksonomiassa ja laji.fissäkin on kovasti epäselvä tilanne kirjausten osalta.