Löysin luonnontilaisesta kuusimetsästä laajan kasvuston tällaista puoliresupinaattista kääpää. Kääpä kasvoi ohuehkolla, osittain kuorettomalla kuusimaapuulla.
Voisiko mennä otsikon lajiparista? Ja voiko näitä skoopissa jotenkin erottaa toisistaan?
Löysin luonnontilaisesta kuusimetsästä laajan kasvuston tällaista puoliresupinaattista kääpää. Kääpä kasvoi ohuehkolla, osittain kuorettomalla kuusimaapuulla.
Voisiko mennä otsikon lajiparista? Ja voiko näitä skoopissa jotenkin erottaa toisistaan?
En tiedä onko tästä jotain ihan tuoretta näkemystä mutta Niemelän kirjassa annetaan ymmärtää että poikkileikkauksessa on eroja elikkä monivuotisena siperiankääpä ehtii kasvattaa paksumman maltokerroksen kuin kuusenkääpä ja lisäksi mallon ja pillistön välillä on siperiankäävällä selkeä väriero, toisin kuin kuusenkäävällä. Kuusenkäävän mallon paksuudeksi Niemelä ilmoittaa vain 0.5 - 1.5 mm, kun taasen siperiankäävällä liikutaan siellä sentin luokassa.
Matti Kulju kirjoitti tällä tavalla pari vuotta sitten "Aidolla kuusenkäävällä on vain pieni nykerömäinen lakki ja suurempi resupinaattinen osa. Jos lakki on iso ja ulkoneva, on ne aina olleet siperiankääpää. Ongelmaksi tulee nuoret siperiankäävät, joissa lakki on vasta kasvamassa. Mikroskopia on silloin se ratkaiseva varmistus. Paras tuntomerkki on itiökoko ja muoto ja seetat. Itiöitä pidän varmempana erona, mikäli niitä löytyy. Kuusenkäävällä pituus on noin 3.9-4.8 kun taas siperiankäävällä pituus on 4.8-6.0. Pitää mitata useira itiöitä. Leveys on lähelle sama, joten kuusenkäävän lyhyemmät itiöt tekevät muodosta pyöreämpiä.
…
Kävin Oulun kokoelmien yli sata näytettä läpi (pääasiassa pohjoisesta kerättyjä) ja niistä löytyi vain yksi kuusenkääpä. Kaikki muut olivat siperiankääpää."
Laji.fitä tutkailemalla joutuu helposti hakoteille. Ihmettelin tätä taannoin
Itse en ole löytänyt kuin siperiankääpää. Pari skoopannut ja monasti olleet aika isolakkisia ja sikäli selviä siperiankääpiä, mm. siellä Ekuddenin lintutornilla parikyt metria ennen tornia polun vieressä.
Itiöiden koko lienee varmin tuntomerkki. Puuvillasineä kannattaa käyttää, koska molemmilla lajeilla on voimakkaan syanofiiliset itiöt.
Olen todennäköisesti nähnyt molempia lajeja maastossa, mutta skooppaamisessa menestys on ollut vaihtelevaa. Aina itiöitä ei löydy. Yritin äskettäin skoopata todennäköisesti sitä oikeaa kuusenkääpää, mutta itiöt jäivät syanofiileiksi palloiksi rihmaston sekaan, eikä niitä saanut kunnolla mitattua rihmojen läpi.
Myös seetojen pitäisi olla näillä lajeilla erilaiset, mutta ainakin minun on vaikea hahmottaa, että mitkä seetat ovat avaraonteloisia ja mitkä eivät.
Tässä kuvassa pitäisi olla kuusenkäävän seetoja, joiden kärjet ovat avaraonteloisempia kuin siperiankäävällä. Mielestäni tuon ylemmän seetan ontelo on kuitenkin samanlainen kuin siperiankäävällä. Voiko esimerkiksi tästä kuvasta tosiaan määrittää, onko kyseessä kuusen- vai siperiankääpä?
Jos vertaa Niemelän kirjan kuviin, nuo seetat ovat aika pitkiä ja kapeita, mikä viittaisi siperiankääpään. En kuitenkaan ole koskaan kuusenkääpää nähnyt enkä ole näitä juuri edes skoopannut.
Laji.fi:ssä on edelleen kuusenkäävän lajikortin kartta täynnä pisteitä ja havaintoja yli tuhat. Nuo pitäisi korjata jotenkin.
Kiitoksia vastauksista. Vilkaisin näytettä, ja tietenkään itiöitä ei löytynyt. Seetat kuitenkin näkyivät hyvin ja mittasin kahdeksan: 29 - 53 × 4.5 - 7 µm. Leveys menee niillä alle FTE:ssä Porodaedalea chrysolomalle ilmoitettujen mittojen (7 - 11 µm). Itiöemän pillikerroksen paksuus on n. puoli senttiä. Näillä tiedoilla voisi ehkä laittaa epävarmaksi siperiankääväksi.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.