Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston uusi versio, Kasviatlas 2021, on julkaistu tänään. Uudessa versiossa on tuoreimmat, vuoden 2021 loppuun mennessä kertyneet tiedot kasvilajien levinneisyydestä Suomessa.
Uusia ominaisuuksia kasviatlaksessa ovat lajien alkuperää ja tilaa eliömaakunnissa kuvaavat statuskartat sekä 500 yleisimmän lajin levinneisyyden muutoksia kuvaava vertailu ajanjaksojen 1958-1999 ja 2000-2020 atlasaineistosta.
Atlasaineiston perusteella nopeimmin yleistyneitä lajeja ajanjaksojen välillä ovat olleet vieraslajit rusoamerikanhorsma (Epilobium adenocaulon)
ja komealupiini (Lupinus polyphyllus).
Lajimäärältään suurin yleistyneiden ryhmä ovat apofyytit eli ne Suomessa alkuperäiset lajit, jotka menestyvät ihmisen luomilla kasvupaikoilla. Tällaisia lajeja ovat mm. isonokkonen (Urtica dioica),
koiranputki (Anthriscus sylvestris),
leskenlehti (Tussilago farfara),
leveäosmankäämi (Typha latifolia)
ja pietaryrtti (Tanacetum vulgare).
Tarkempi analyysi lajien yleisyysmuutoksista on julkaistu viime vuonna englanninkielisessä tutkimusartikkelissa.
Lisäksi tänään julkaistussa Lutukka-lehden numerossa 1/2022 on kolme artikkelia kasviatlaksesta.