Tällä melko halvalla kuvankäsittelyohjelmalla voi helposti suurentaa kuvaa sopivan kokoon. Oletetaan kuvan alkuperäiseksi kooksi esim. 640 x 420 . Avataan kuva näytölle. Valitaan IMAGE SIZE (koko) kohdasta sopiva kuvan leveys, esim. 1140, korkeus tulee automaattisesti. Ja ENTER. Minusta näyttää siltä, että kuvan laatukin paranee siinä samalla.
BRIGHTNESS - CONTRAST valinnasta voidan valita esim. +1 edellisestä ja sama +1 jälkimmäisestä TAI silmällä arvioiden joku arvioitu luku, mikä parantaa kuvaa. COLOR valinnasta voi useimmiten antaa arvon +1 tai muun sopivan arvon kuvan tarkastelun jälkeen. Mitä pitää varoa? Säätöjen pyörittelyä edestakaisin. Säätö pitää arvioida silmällä ja asettaa, Ei korjailuja sinne ja tänne, se kaiken aikaa pilaa kuvaa. Pitää valita säätö ja tehdä se ja vain tarpeellinen ei muuta. Tärkeä on vielä tummat vaaleat säätö. Siitäkin taustan yleistä tummuutta vaalennetaan tai tummennetaan - samoin vaaleita säyjä vaalennetaan tai tummennetaan. COLOR valinnasta voi valita myös yhden värin, esim. sinisen ja lisäta sitä 1 tai 2 arvolla. Myös mikä muu väri tahansa TAI vain yleisesti color (väri). Siinä omalla silmällä arvioidaan kuvaa kaiken aikaa. Tarvitaan omaa “värisilmää”. Kun aikoinaan ostin PHOTOSHOP ohjelman kävin lyhyen kuvankäsittelykurssin (netissä).
Harrastelijan ystävällisiä kommentteja, vaikka alkuperäisestä viestistä onkin jo aikaa. :-)
Kuvan suurentaminen
Itse olen suurennellut kuvia 10% askelin, kunnes haluttu koko on saavutettu. Ehkäisee lego-efektin tahatonta syntymistä, eli kuvaan ei tule laatikkomaisia kuvaelementtejä. Mitä enemmän kuvaa suurennetaan, sitä selvemmin kuvan rakeisuus tulee esiin.
Kuvan käyttötarkoitus vaikuttaa suurentamiseen: onko pelkkä nettikuva tai halutaanko tulostaa tarkka kuva. Ruudulla näkyvä tarkka kuva ei automaattisesti tarkoita laadukasta paperitulostetta. Pikselit kertovat kuvan tallennetun koon, ja resoluutio kertoo kuvan tarkkuuden. Monitorin resoluutio vaihtelee laitteesta riippuen (96 dpi, 109 dpi, jne). Tulosteiden resoluutiot vaihtelevat laitteesta ja valinnoista riippuen (300 dpi perinteinen valokuvatulosteen tarkkuus).
Valmiiksi suurennetusta kuvasta voi joutua höyläämään reunoilta muutamia pikseleitä pois, sillä kuvan rajalla olevat kohteet eivät puuttuvan tiedon takia aina suurennu halutulla tavalla. Toiminnon nimi Rajaa kuva tai Crop image.
Kuvan muuntotyökalussa on ohjelmasta riippuen eri asetusmahdollisuuksia, joista tärkein muistettava on Säilytä kuvasuhde tai Constrain proportions. Vältetään kuvan tahaton venyminen pysty- tai vaakasuunnassa.
Muuntotyökalusta löytyy toisinaan myös Resample image (en löytänyt suomenkielistä versiota) mahdollisuus kertoa ohjelmalle, millä tavoin kuvaa korjaillaan koon muutoksen yhteydessä. Esimerkiksi Bibubic-valinta tuottaa pehmeitä liukusävyjä. Näiden käyttökelpoisuus riippuu työstettävästä kuvasta ja omasta taiteellisesta silmästä. Voi kokeilla eri vaihtoehtoja, kunnes löytyy itselle sopivin.
Kuvankäsittelyohjelmien uudet AI- eli tekoälytoiminnot ovat sitten asia erikseen, niihin en ole vielä(kään) perehtynyt syvällisemmin.
Värit, kontrasti, kirkkaus
Tärkeä asia muistaa: Sama kuva eri tietokoneiden ja kännykköjen ruudulla näyttää erilaiselta. Tähän vaikuttaa myös ympäröivä valaistus, esim. auringonvalo, LED-valo, loisteputkivalo, jne. Myös monitorin omat säädöt muuttavat kuvan katselukokemusta.
Monitoria ja nettikäyttöä varten korjailtu kuva voi näyttää hyvinkin erilaiselta paperitulostetta varten korjailtuun kuvaan verrattuna. Ja jos kuvia halutaan näyttää projektorilla, voi tarkkasilmäinen kokea senkin kuvakorjailun tarpeelliseksi.
Hyvä tietää: Monitorit tuottavat värit valolla (jolloin valkoinen on kirkkain valo ja musta on sammutettu valo) ja paperitulosteet tuottavat värit heijastamalla (jolloin valkoinen on paperin väri). Paperituloste ei koskaan pysty 1:1 toistamaan ruudulla näkyviä värejä, sillä tulostimien värintoistokyky on yksinkertaisesti rajallisempi. Kirkas vihreä on hyvä esimerkki tästä.
Kotioloissa auttaa, kun säätää monitorin kirkkauden ja kontrastin asetuksia omille silmille sopiviksi, eikä sojota mitään lamppuja monitoria päin. Oppaista ja netistä löytyy tarvittaessa apua.
Jos intoa löytyy, voi mennä värienhallinnan (color management) iloiseen maailmaan ja kalibroida monitorin sekä käyttää tiedostoissa väriprofiileja (color profile). Mutta tässä mennään enemmän ammattipuolen, varsinkin printtipuolen, juttuihin. Etenkin monitorin ammattimainen kalibrointi vaatii hinnakkaan laitteen. Tosin tähänkin löytyy netistä ohjeita, miten tehdään silmämääräinen kalibrointi ilman värimittaria (tristimulus colorimeter).
Uutena foorumin jäsenenä tiedostan, että aiheesta on varmasti kirjoitettu ennenkin. Eli kirjoittamani ei ole missään nimessä mikään “ainoa totuus”, vaan henkilökohtainen kokemukseni kuvankorjailun haasteellisesta ja loppumattomasta suosta. Loppujen lopuksi kuvan ilmiasuun vaikuttavat eniten kuvaajan ja kuvankäsittelijän oma taiteellinen näkemys siitä, mikä on haluttu lopputulos väreineen, sommitteluineen ja rajauksineen. Jos itse on tyytyväinen kuvaansa, niin sehän on parhautta se.
Olen erittäin tyytyväinen Topaz Labs Photo AI-ohjelmaan. Se suurentaa kuvan automaattisesti haluttuun kokoon ja samalla myös terävöittää kuvan ja poistaa kohinan.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
