Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Laadunvarmistus


#1

Laji.fi:ssä näkyvä Havainnon luotettavuus -kenttä aiheuttaa harmaita hiuksia. Olen annotoinut paljon museonäytteitä, joilla on syystä tai toisesta väärä tai epäilyttävä määritys. Silti Havainnon luotettavuus edelleen annotoinnin jälkeen on “todennäköinen (Käyttäjien laadunvalvonta)”. Esimerkiksi: http://id.herb.oulu.fi/0004892 ja runsaasti lisää vastaavia tapauksia löytyy Teemojen Laadunvalvonta-osiosta suodattamalla näkyviin vain sammalet.

Toinen ongelma on museonäytteiden merkitseminen automaattisesti varmistetuiksi, neutraali vastaa paremmin todellisuutta.

Jos Kotkan puolella on merkitty jollekin näytteelle varmennustarve (verification status -kenttään merkintä needs verification), näkyy tämä mielestäni myös Laji.fi:n puolella, mutta hukkuu muun tekstin sekaan ja jää huomaamatta.


#2

Hei. Hyvä että muiltakin tulee valitusta tästä asiasta. Et ole ainoa, jonka mielestä tuossa on paljonkin korjattavaa :slight_smile: Pikkuhiljaa toivottavasti saadaan tuohon parannusta.

T: Jere


#3

Toivottavasti pian! Ei ole ensimmäinen kerta kun otan tämän esille.


#4

Tällä hetkellä meillä ei ole vielä mahdollisuutta määritellä henkilöitä asiantuntijoiksi, joiden laatumerkinnöillä olisi enemmän vaikutusta kuin minkä tahansa käyttäjän. Tähän on suunnitelmat olemassa, mutta en uskalla luvata milloin otamme laadunvalvonnan taas työn alle.

Joka tapauksessa, on varmaankin väärin, että jos kuka tahansa epäilee jonkin näytteen todenperäisyyttä, luokitus ei tipahda saman tien vähintään neutraaliksi. Nyt on käytössä ensimmäinen iteraatio laadunvarmistuksen toiminnan logiikasta. Koko systeemi uusitaan nyt kun on käyttökokemuksia ja saamme konkreettisia ehdotuksia käyttäjiltä. Aikataulusta en tosiaan osaa sanoa.

On myös totta, että Kotkan sisäiset laatumerkinnät eivät vielä välity Lajitietokeskukseen. Niiden pitäisi tietenkin yliajaa kokoelmalle määritelty laatuluokitus.


#5

Lajinmäärityksen pitäisi aina olla lähtökohtaisesti korkeintaan neutraali, riippumatta siitä onko kyse museonäyttteestä vai näköhavainnosta. Nyt vaikuttaa siltä, että havainnon luotettavuus -luokitus sisältää monenlaisia asioita, joita ei pitäisi sotkea keskenään. Kokoelmakohtaisesti ei ole mahdollista arvioida määritysten luotettavuutta, vaan on kyse jostain muusta, esimerkiksi siitä miten suurelta osin kokoelman näytteet on digitoitu, miten hyvin näytteiden kaikki tiedot on digitoitu, onko lisätty koordinaatteja tms., tai ehkä voidaan myös ajatella kokoelmakohtaisesti sitä, miten oikeina ja luotettavina kokoelman määrityksiä keskimäärin pidetään. Tässä mennään todella pahasti metsään jos ko. tietoja yhdistetään yksittäisen näytteen luotettavuuden arviointiin (yli neutraalin).


#6

En oikein ymmärtänyt toisen kappaleen ensimmäistä lausetta, mutta mielestäni tämän pitäisi toimia juuri niin, että jos kuka tahansa epäilee määrityksen oikeellisuutta (tai jotain muutakin näytteen ominaisuutta, mutta nämä pitäisi pystyä jotenkin erottamaan toisistaan), havainnon luotettavuus tippuu.


#7

Päädyin itse tässä lopulta siihen ratkaisuun, että tipautin Kotkan kokoelmat-osiossa kaksiipiskokoelmien laatuarvion viidestä tähdestä kahteen, joka on arviointiohjeen mukainen luokka: kolmosluokka vaatisi jo sitä, että tietoja tarkastetaan jotenkin systemaattisesti. Luulen, että hyvin harva jos yksikään kokoelma-aineisto on oikeasti ohjeiden mukainen vitonen eli automaattisesti luotettava ja jatkuvasti tarkkailun alla.

Ratkaisu on ehkä inhorealistinen, mutta parempi kuin se, että väitämme luotettavaksi sellaista, joka ei sitä ole.


#8

Onhan tässä myös huomioitu se että jos ja kun jonain päivänä

  1. havainto talletetaan, havainto saa luotettavuus oletusarvon (esim. tuo Jeren mainitsema 2)
  2. verifiontitoimikunta käy havainnot läpi
  3. Havainnon luokitus muutetaan sen jälkeen (kuten yllä kerrottu)
  4. NYT jos tämän jälkeen editoidaan tietoja, niin luokitus laskeen takaisin nolla kohdan tasolle.

Tämä sen takia jos ilmoita lanttuperhosen täältä Oulusta, sen toimikunta hyväksyy aika varmasti. Tämän hyväksynnän jälkeen muutan tietoja esim lajiksi apolloperhonen. Nyt jos kohta 3 ei toteudu, niin ko havainto on hyväksytty (ts. toimikunta on hyväksynyt apolloperhosen Oulusta). Samalla tapaa muut kentät, esin Etelä-Rannikolla yleiset lajit (hyväksytään), paikka vaihtuu Rovaniemelle, niin yleisestä tuleekin kova havainto joka vaatii tarkestelua ja jopa erikseen hyväksyntää -perustuen haastatteluun yms…

Oletusarvo voi olla eri lajeilla eri numero:
Tähän voi tehdä automatisointia, esim tunnetun levinneisyysalueen sisällä olevat sitruunaperhoset, hyväksytään automaattisesti. Vain uudet ja poikkeavat alueet joutuvat tarkasteluun. Kukaan ei halua käydä tuhansia keväisiä kangasperhosien ilmoituksia läpi Etelä-Suomesta, kun siinä ei ole mitään erikoista tai poikkeavaa. Samalla tapaa ajankohta menettely, virheitä on toukka - aikuinen sekoittamisessa (kirjataan aikuinen, kun sen pitäisi olla toukkahavainto, keväinen apolloperhonen on toukkahavainto, ei aikuishavainto).