Nisäkäslajistoomme kuulumaton ryhävalas uiskentelee jälleen rannikollamme. Kuinkahan monta kertaa sen täytyy täällä käydä kääntymässä, ennen kuin kelpuutetaan Suomen lajien luetteloon? Mursu pääsi heti ekalla yrittämällä.
Pitäisi varmaan ruhon löytyä rannalta, saisivat museon konservaattorit jotakin tekemistä.
Kannattaa seurata ajantasaisempia listoja.
Toistaiseksi (tammikuu 2022) toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa on tavattu pyöriäisen lisäksi;
• delfiini (Delphinus delphis),
• pullokuonodelfiini (Tursiops truncatus),
• maitovalas eli beluga (Delphinapterus leucas),
• lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) ja
• ryhävalas (Megaptera novaeangliae)
Nisäkäsharrastajan opas - versio 4.0
Sinivalaan osalta löytyy seuraavat tiedot
Suomesta, Porin Preiviikissä sijaitsevasta pellosta löydettiin vuonna 1942 suuria selkänikamia, joiden on osoitettu kuuluneen sinivalaalle.[12][13] Nikamat ovat hyvin vanhoja,[13] mutta niiden tarkkaa ikää ei ole pystytty määrittämään.[14] Ne saattavat olla peräisin jo esihistorialliselta ajalta. Nord Stream -maakaasuputken reitiltä Suomenlahdesta löydettiin 2000-luvulla suuren valaan luuranko, jonka epäillään kuuluneen sinivalaalle.[13] Noin 70 metrin syvyydessä meren pohjassa lojuvasta luurangosta on nostettu muutamia luita niiden iän ja lajin määritystä varten. Tutkimukset olivat keväällä 2011 vielä kesken[13].
Tästä olisi kiva tietää mitä tutkimuksissa selvisi.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.