Lacrymaria-pohdintaa

Sienet
1

Viime sunnuntaina 28.5. löytyi tämän vuoden ensimmäinen Lacrymaria.

2250. Lacrymaria lacrymabunda 280523 A1
2250. Lacrymaria lacrymabunda 280523 A11920×1320 428 KB

Aloin pohtia mitä tästä nyt oikeastaan tiedetäänkään. Opin tämän sienen yksinkertaisesti vain nurmihaprakkaana Lacrymaria lacrymabunda, vaikkakin kirjallisuudessa (jo NMM2 1990-luvulla) oli kyllä muitakin lajeja: pyrotricha, rigidipes ja glareosa. Laji.fi:ssä nurmihaprakas on ryhmälajina. Pyrotrichan erottaa muista voimakkaan oranssin värin ansiosta, mutta muiden erottamisesta toisistaan täytyy turvautua skooppiin. Näin siis jos uskoo tuota NMM2:n kaavaa.

Haeskelin nyt kuitenkin tästä porukasta julkisia ITS-sekvenssejä ja tein sukupuun. Vasta sukupuun tekemisen jälkeen katsoin kahta suhteellisen tuoretta haprakas-aiheista artikkelia ja vertasin omia aikaansaannoksiani niihin. Artikkelit olivat:

  • Örstadius, Ryberg & Larsson: Molecular phylogenetics and taxonomy in Psathyrellaceae (Agaricales) with focus on psathyrelloid species: introduction of three new genera and 18 new species (2015)
  • Wächter & Melzer: Proposal for a subdivision of the family Psathyrellaceae based on a taxon-rich phylogenetic analysis with iterative multigene guide tree (2020)

Kumpikaan näistä artikkeleista ei ole nimenomaisesti keskittynyt Lacrymaria-ryhmään vaan haprakkaisiin kokonaisuutena. Lacrymarioista heillä on kuitenkin selkeästi keskenään eri näkemys, ja se havainnollistuu tässä kuvassa seuraavasti:

  • Örstadiuksen ja kumpp. hyväksymät lajit ovat sinisellä
  • Wächterin ja Melzerin hyväksymät lajit ovat vihreällä
  • Molempien hyväksymät lajit ovat mustalla
    image
    image2001×1037 784 KB

Tässä ryhmässä vaikuttaisi olevan niin, että ITS-alueen sekvenssit eivät ilmeisesti pysty erottelemaan kovin hyvin lajeja toisistaan. Örstadius ja kumpp. kuitenkin hyväksyvät ITS:n kannalta varsin identtiset lajit lacrymabunda, glareosa ja rigidipes omiksi lajeikseen, kun taas Wächter ja Melzer suhtautuvat tähän epäillen.

Muutama tässä sukupuussa kiinnittää huomiota:

  • pyrotricha-nimi esiintyy kahdessa eri kohdassa. Onkohan siis olemassa kaksi eri oranssinväristä Lacrymariaa?
  • kuvan alaosassa oleva vihreä ”Lacrymaria sp.” koostunee ainakin kahdesta eri lajista. En tiedä miksi alempaa niistä ei ole hyväksytty Lacrymaria velutinaksi. Ylemmästä niistä näytteitä on myös täältä Suomen lähialueilta.

Näistä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että täälläpäin kasvaisi ainakin kaksi eri nimetöntä Lacrymariaa, joista kumpikaan ei ole lacrymabunda, glareosa, rigidipes tai pyrotricha.

Mietin sitä, että tätäkin porukkaa voisi olla mielenkiintoista tutkia Suomen lajiston näkökulmasta, ja kerätä näytteitä sekvensoitavaksi. Tuon viime viikonlopun näytteen ajattelin nyt ainakin säästää.

Kiinnostaisi toki tietää sekin, onkohan näiden kahden artikkelin lisäksi olemassa jotain muuta tuoretta Lacrymaria-tutkimusta. Kumpikin noista on kuitenkin ”vain” yleishaprakastutkimus.

1 tykkäys
2

Satuin myös muutama päivä sitten näitä löytämään :grinning:

3

Tuossa Örstadius et. al. jutussa todetaan että “Lacrymaria is a strongly supported clade that include
species with almost identical ITS and LSU sequences.
The sequence variation between the species seems to be
higher in the β-tubulin gene that may be more suitable for
disentangle and segregate between the species.”

Jutussa ei ehkä oteta kantaa Lacrymaria suvun taksonomiaan mitenkään erityisesti. Laji.fissä nuo NMM2:n lajit ovat kyllä olemassa omina taksoneinaan mutta tuon coll. nimikkeen alla. Harmittavasti tuota Wächter et. al. artikkelia ei pääse vapaasti lukemaan.

Elikkä tämä on vähän kinkkinen juttu kun ITS/LSU sekvensoinnilla ei saa lajeja erilleen. Sitten pitäisi mennä vaan vanhojen kaavojen mukaan eli katsoa itiöiden pintakuviot ja keilokystidien muodot tällä lacrymabunda/glareosa/rigidipes kolmikolla. Omissa kansioissani on kyllä kuvia aika monenlaisista nurmihaprakkaista mutten ole niitä skooppaillut.

4

Jatketaan tästä aiheesta vielä vähän. Sain sekvenssipalautteen yhdestä Lacrymariasta, joka ei tosin ole ylempänä ketjussa ollut sieni. Sienet olivat suhteellisen kookkaita, kasvoivat kimpussa ruohikkoisella tienvarrella ja näyttivät tältä:

7269. Nurmihaprakas 150824
7269. Nurmihaprakas 1508241920×1424 281 KB

Tein nyt sukupuun eri tietokannoista löytämistäni eurooppalaisista Lacrymaria-näytteistä ja siitä tuli tämän näköinen. Lopputuloksena oli kolme nättiä nippua, jolle ensikatsomalta tuntuisi löytyvän nätisti nimetkin: lacrymabunda, pyrotricha ja glareosa. Nämä kolme lajiahan mainitaan yli kymmenen vuotta vanhassa Funga Nordicassa (Henning Knudsenin juttu) ja niille voisi kuvitella jonkinlaiset makroerotkin: pyrotricha on oranssi, lacrymabunda on isompi kellanruskea ja glareosa on pienempi kellanruskea. Sekvensoitu näyte olisi nyt sitten lacrymabunda. Nämä nimilaput kuvassa tummanpunaisella pohjalla.

image
image1586×921 302 KB

Mutta: nuo kaksi mainittua artikkelia eivät tunnu jakavan tätä lajikäsitystä. Örstadiuksen artikkelin puussa on monta eri nimeä tuossa ”glareosa-nipussa”, ml. glareosa ja lacrymabunda. Wechterin ja Melzerin artikkelin puussa tuo ”glareosa-nippu” on yhdistetty lacrymabundaan ja ”pyrotricha-nippu” sekä ”lacrymabunda-nippu” ovat sp.-lajeja.

Mitähän tästä nyt sitten pitäisi ajatella? Onkohan jossain nyt sitten joko todennettu tai neotyypattu mikä on Lacrymaria lacrymabunda?

Wechterin ja Melzerin jutussa siis sanotaan seuraavasti:

The species often appear difficult to distinguish from each other. Without a doubt are L. hypertropicalis (Guzmán, Bandala & Montoya) Cortez, L. lacrymabunda (Bull.) Pat.
and L. subcinnamomea (A.H. Sm.) Watling, probably L. pyrrhotricha (Holmsk.) Konrad & Maubl., too. For the latter species, the spelling is pyrrho (Greek: fire red). A judge
ment whether L. glareosa (J. Favre) Watling and L. rigidipes (Peck) Watling are independent species must be avoided at present. Moreover, the phylogram shows the possibility that
previously undescribed species exist, or that described species have not yet been sequenced and therefore there is no comparison sequence for them. It should also be noted that it is
necessary to examine additional gene regions in order to obtain a better resolution of the phylogram. Sequences of the haploid nuclear genome are probably required

5

On vaikea tulkita tuota puuta kun ei ole mitään tukiarvoja missään.

Muuten olen samaa mieltä kuin Melzer, että nämä eivät selviä pelkällä ITS:llä ja skoopilla. Minulla oli kaksi cf. glareosa sekvensoitavana mutten viisastunut siitä yhtään. Ne joutuivat rinnakkain puusi viimeisen solmun viereen. Ja miten puu muuttuisi, jos laitat Homophron spadiceum ulkoryhmäksi?