Kyllä on limasieni. On vaan sen verran kesken kehityksen että lajia ei pysty vielä sanomaan. Tuo voisi olla kadevitinen, Didymium nigripes, mutta muitakin vaihtoehtoja on. Jos pystyt kuvaamaan sen uudelleen lähikuvana niin luultavasti lajikin selviäisi.
1 tykkäys
Aika hitaasti on kypsynyt, on vieläkin raakile, mutta sen nyt näkee että ei ole mikään vitinen vaan ilmeisesti killunen. Syksyisiä kiilusia ei ole montaa lajia. Jos pakkaset ei nyt pysäytä kehitystä kokonaan niin seuraavaksi saattaisi alkaa näyttää tältä
Tuo on sen verran pitkälle jo kehittynyt että pienen kasvuston voisi ottaa jo kotikasvatukseenkin. Määrittäminen ei onnistu ennen kuin itiöt ja sisäinen tukirakenne ovat valmistuneet.
Jos saat vielä seurattua tuota laita uusia kuvia tänne.
Kiilusten määrittämistä voi tutkailla myös täällä
Lamprodermoilla on punertava vaihe kehityksessään.
Noissa on selviä merkkejä kehityshäiriöstä eli pidetään peukkua, että joku yksilö kehittyy kunnolla loppuun. Lajimääritys kehityshäiriöisestä voi olla haastavaa…
Ok, kiitos
Yritän vielä saada kuvaa, mutta täällä satoi lunta tänään
ti 14. marrask. 2023 klo 19.07 Marja sivustolta LAJI.FI-foorumi <notifications@laji.discoursemail.com> kirjoitti:
Hienoa. Kyllä vielä muuttuvat. Kuori hilseilee pois ja sitten itiöt leviävät ympäristöön. Osa on kyllä kehityshäiriöisiä. Kypsistä jää jäljelle vain tukirakenne joka näyttää tältä (mikroskooppikuvassa)
Löytösi on joko Lamproderma nigrescens taikka Lamproderma violaceum. On siis hieno havainto. Näiden lajien erottaminen toisistaan vaatii tukirakenteen tarkkaa tutkimista. Jos voit vielä seurata näitä ja katsoa saatko kuvattua itiöpesäkkeet kun itiöt ovat lähteneet niin kuvistakin voisi yrittää saada lajia selville. Voit myös kerätä näytteen ja postittaa sen esim. minulle tutkittavaksi.
Otin tänään metsästä pienen lehden palan, jossa näitä itiöpesäkkeitä on.
Senkö voisin lähettää sinulle?
Miten se tapahtuisi? Taitavat hajota tuusannuuskaksi esim.kirjeessä.
to 16. marrask. 2023 klo 16.49 Henri Koskinen sivustolta LAJI.FI-foorumi <notifications@laji.discoursemail.com> kirjoitti:
Sen voi laittaa esim tikkuaskiin ja sinne sisälle mukaan vaikkapa pumpulia taikka nessua etteivät pääse liikkumaan kovin paljoa. Lehden voi myös liimata askin pohjaan kiinni. Aski sitten kirjeeseen ja sama juttu eli mukaan tilkkeeksi pikkusen jotain vessapaperia tai tai kuplamuovia tai vastaavaa sinne kirjeeseen. Laitan sulle privaviestin.
Hei,
kun nyt arvuuttelemaan ruvettiin, niin ei nyt unohdeta L. arcyrioidesta, sillä sitäkin voi löytää syksylläkin. Sillä ei aina ole neulasia. Muoto kävisi myös esim. L. sauterille.
L. violaceumia olen löytänyt syksyisinkin, mutta se on aika pieni. Muistaakseni L. nigriscens on pitenpikinttuinen. Minulla on siitä vain yksi niukka ja epävarmaksi määritykseksi jäänyt keräys ja yllättäen toukokuulta.
Terkkui: Marja
Kiitos taas😊
to 16. marrask. 2023 klo 19.10 Marja sivustolta LAJI.FI-foorumi <notifications@laji.discoursemail.com> kirjoitti:
L. arcyrioides kompleksi on hankala mutta jos L.nigricans pidetään omana lajinaan, kuten Meyer tekee, niin sitten L. arcyrioides s.s. on puhdas nivicole, ainakin Johannesenin mukaan. L. violaceum on myös oma lajinsa Meyerin mukaan (taikka siis Poulain et al.) mutta Ladolla nimi on L. arcyrioides var. leucofilum. En tiedä ketä Härkönen on tässä seurannut, itse peesaan Johannesenia eli L. arcyrioides on puhdas nivicole ja violaceum + nigricans omia puhtaita syyslajejaan. Tosin näistä Lamproista on meneillään perimätutkimus jonka pitäisi selventää tätä L. arcyrioides kompleksia.
1 tykkäys
Kolme vuotta sitten löysin neulasellisia lamproja marraskuun lopussa, joista neulakiiluseksi ne päättelin limasienikirjan mukaan:
Saatoin kysyä varmistustakin, mutta en löydä nyt viestejä siitä 
→ näemmä jäänyt havainto kirjaamatta vihkoon.
1 tykkäys
Minä taas olen Marianne fani. En ole tavannut Johanneseniä.
Hienoa, että L. arcyrioides-porukkaa selvitellään.
Mutta että olisi puhtaasti kevätlaji… enpä tiedä. En tosin itse ole löytänyt syksyllä, mutta muistuipa mieleen, että joku muu löysi sen kaltaisia taannoin:
Hupsis hei, nyt menee liian korkealentoiseksi minulle🤭
Mutta äärimmäisen mielenkiintoisen näköisiä ovat ainakin
to 16. marrask. 2023 klo 19.58 Henri Koskinen sivustolta LAJI.FI-foorumi <notifications@laji.discoursemail.com> kirjoitti:
Tässä on pari erilaista taksonomista näkemystä. Eniten kannatusta saa Les Myxomycetes teoksessa esitetty näkemys joka menee näin
Syksyllä esiintyy
Capillitium mostly very pale brown, colourless at the tips .
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .446 L. vio/aceum Fr. ex Rostaf. C0·
= L. arcyrioides var. leucofilum H. Neubert, Nowotny & K. Bauman:·
Capillitium dark brown, paler only at the tips .
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447 L. nigrescens (Rostaf.) Rosta:
= L. arcyrioides (Sommerf.) Rostaf. ss. aue·
Ja keväällä tuo L. arcyrioides.
Mutta kuten tuosta kopsustakin huomaa jotkut toiset tahot pitävät näitä L arcyrioideksen muotoina eli neulaskiilusina. Elikkä tässä on taksonomisia erimielisyyksiä.
Nuo neulaset sinänsä eivät auta kauheasti määrityksissä koska niitä esiintyy muillakin kiilusilla kuin neulaskiilusilla.
Meyerin kaavassa L. arcyrioides on nivicole. Johannesen kirjoittaa L. nigrescensin yhteydessä tästä 2020 näin
“Lamproderma nigrescens (Rostaf.) Rostaf.
(Non L. nigrescens Sacc.)
Fig. 30 A, B.
The worldwide distribution of L. nigrescens
is highly uncertain due to taxonomic (and
nomenclatorial) confusion related to this and
related taxa.
Marianne Meyer (pers. comm.) has studied
the L. arcyrioides group in detail, including
type specimens. She has concluded that L.
nigrescens Rostaf. is a non-nivicolous species
and she has kindly confirmed the identity of
our specimen from Vestfold (based on
photos). Meyer has studied specimens of L.
nigrescens (sensu Meyer) from France,
Germany, Denmark, Switzerland, and Japan,
initially misidentified as L. arcyrioides.”
Elikkä Meyerin mukaan syksyiset “arcyrioidekset” olisi kuitenkin nigrescensejä, tai jotain tuon tapaista. Ja onhan tuo L. arcyrioides heidän kaavassaan puhtaasti nivicole puolella. Jos olet yhteydessä Meyeriin siellä nivicole tapaamisessa niin voisithan kysyä meneekö tämä näin kun ihmettelemme asiaa hoomoilaisina täällä pohjolan perukoilla syksyisten löytöjemme kanssa.
Joo, kirjassa niitä pidettiin tuntomerkkinä ja yleisilmeen ynm mukaan. Mutta lajisto täydentyy. Omasta löydöstä saattaa löytyä vielä näyte jostain arkiston kätköistä, mutta etsiminen ottaa merkkaamattomana aikansa. Jossain vaiheessa voin koettaa.
En taida ehtiä oppia ranskaa kevääseen mennessä, kun pitää yrittää kerrata saksaakin kaiken muun touhuiluni ohessa. Mariannehan ei puhu englantia enkä vielä tiedä tuleeko hän edes kokoontumiseen. Voisin tietysti kysyä sähköpostilla käyttäen kääntäjää, mutta epäilen, että hänellä on muitakin kiireitä. Liekö vielä edes ehtinyt kuvata kaikki ad. int. lajinsa.
Jään odottamaan uusien tutkimusten selventävän näitä asioita.
Kokoontumisessa on esitelmiä. Ehkäpä näistäkin asioista.