Kausi alkoi

Tänään vilkaisin kotipihallani pälveä yhdeltä paikoista, joilta olen keväisin löytänyt limasieniä ja yksi esiintymä löytyikin:

Kuten kuvasta näkyy, lämpimät ilmat eivät aina anna tarpeeksi aikaa vaan tässäkin on huomattavissa pientä kehityshäiriötä. Katsoin kuitenkin yhtä pisimmälle ehtinyttä pesäkettä skoopissa:

Suurennus on 500x. Itiöt ovat luokkaa 11-12, joskin muutamia kehityshäiriöstä johtuvia isompiakin oli joukossa. Olen useina keväinä löytänyt paikalta L. ovoideumia, mutta tälläpä kapillitio oli turhan vaaleaa, ruskeaa ja siinä oli muutamia nystyjäkin. Elleivät nystyt ole kehityshäiriön tulosta, niin määritys olisi L. splendissimum. En kuitenkaan voi olla aivan täysin vakuuttunut määrityksen oikeellisuudesta.

Limasienethän ovat itiöillä lisääntyviä eläimiä, ne liikkuvat syövät ja “kakkivatkin”. Olen tulkinnut seuraavan samalta pälveltä ottamani kuvan mukaiset jäljet limasienten aiheuttamiksi.

Kuvittelisin limakon tässä pysähtyneen nauttimaan sienten itiöitä ravinnokseen ja samalla poistaneen kuonaa ym. eli maallikon termein kakkineen :wink:

Vinkkinä lumensulamisrajan limasienistä kiinnostuneille:tämän kaltaisia jälkiä näkyy usein alueilla, joilta löytyy limasieniäkin. Ei tosin löydy aina, sillä jos olosuhteet muuttuvat rajusti, niillä on mahdollisuus vetäytyä sklerollekin. Näin selittelen itselleni ainakin tapauksissa, jolloin en ole niitä etsinnöistä huolimatta löytänyt eli ovat voineet keksiä todella hyvän “piilopaikankin”.

t: Marja

PS: kävin n. kuukausi sitten Specssaversilla tutkituttamassa näköni, kun iltaisin ja hämärässä ei tahdo nähdä kunnolla lukea. Minulle ehdotettiin moniteholinssejä ja olin jo huolissani, että onnistuukohan limasienten löytyminen enää. En taida hankkia kuin lukulasit, sillä omasta mielestäni näen kauas ihan hyvin ja nyt kun näin n. 1,5 metrin korkeudelta nämäkin millin kokoiset kohteet, en ole enää yhtään huolissani, ettenkö löytäisi niitä vastaisuudessakin.

1 Like

No nyt löytyy nivicoleja etelästäkin. Tänne saatiin pysyvä lumi poikkeuksellisen aikaisin marraskuun lopulla, siinä varmaan syy miksi nyt löytyy kun viime keväänä ei löytynyt mitään vaikka jonnin verran etsiskelin.

Eilen yhdessä pähkinälehdossa oli runsaasti nivicoleja. En ole vielä ehtinyt tarkemmin lajeja selvitellä mutta mielestäni löysin ainakin D. niveumia ja D. umbilicatumia, jotain Meridermaa ja Lamproista ainakin arcyrioidesta ja ovoideumia. Elikkä aika poikkeuksellista mielestäni. Niin ja Licea variabilista löytyi myös pari paivää sitten. Tässä L. ovoideum

Osaatko Marja autttaa tämän tapauksen kanssa.

Voiko jollain Meridermalla olla tämmöiset itiöt?

Nyt kannattaa pitää silmät auki ainakin myös täällä etelässä. Lehtojen karikkeet ainakin hyviä potentiaalisia kasvupaikkoja. Voi olla että näitä nivicoleja ei täältä löydä kuin harvoina keväinä.

2 Likes

Hei,

onnittelut, olet löytänyt Lamproderma cristatumia toisena suomalaisena. Olen toimittanut siitä näytteen Turkuun ja hissuksiaan (aloitin jo vuosi sitten…) tekemässä artikkelia Karsteniaan siitä ja muutamasta muustakin Suomelle uutena löytämästäni nivicole lajista. Laji on näillä raukoilla rajoilla aika yleinen ja minulla on siitä muutamia kymmeniä näytteitä kotikokoelmissani. Sen tunnistaa oikeastaan jo ulkonäöstä, sillä sen itiömassa on harmahtavaa ja itiöt ovat ainutlaatuisia harjuisine pintarakenteineen.

Odottelen tästä kaudesta kohtuullisen hyvää, sillä takapihallani oli parhaimmillaan lunta n. 70 cm ja sitä oli myös riittävän kauan. Olen niin monta vuotta kolunnut lähiseutuja, että aion tänä vuonna kerätä vähemmän. Otan ennen edes yhden itselle uuden lajin kuin satoja näytteitä tutuista lajeista talvella määritettäväksi. Tosin keräsin jo eilen kymmenkunta näytettä, mutta jätin niukat esiintymät rauhaan. Yritän aina jättää suurimman osan pesäkkeistä paikoilleen, että laji varmasti säilyisi alueella. Lähden keskiviikkona pohjoista kohti tutkimaan sikäläistä lajivalikoimaa, joka viime kevään kokemukseni mukaan on niukempaa kuin ainakin täällä idässä.

Uskoisin, että siellä etelämpänä moni esiintymä on noussut skleroltakin ja lumisen talven jälkeen myös itiöi.

Onnea etsintään: Marja.

Kiitos Marja, nyt näitä nivicoleja tuntuu löytyvän todella mukavasti. Pitääpi kerätä niitä nyt eikä ensi vuonna kun ei ole tietoa koska on seuraava nivicole -vuosi etelässä. Tänään taas kymmenkunta keräystä ja pari uutta lajia.

Onnea tutkimattomien pohjoisten rajamaiden koluamiseen.

Hei Henri,

minua jäi jotenkin vaivaamaan tuo sinun L. ovoideum kuvasi, Olen nimittäin jonkun kerran epäillyt löytöäni L, cucumeriksi, mutta päätynyt kuitenkin L.ovoideumiin. Nuo pesäkkeet näyttävät mielestäni aika pitkiltä L. ovoideumiksi. Eroja on ainakin koossa (cucumer jopa yli 2mm), itiöissä (cucumerilla ei vaaleampaa poskea) ja kapillitiossa (cucumerilla kärjet vaalenevat pitemmällä matkalla). Tarkistitko mikroskopian?

T: Marja.

Päädyin tuohon ovoideumiin koska itiöillä näytti olevan vaaleita poskia.

Mutta tämä on haparoivaa ja nyt olen taas vähän ulapalla kun keräsin samasta paikasta eilen Lampron joka näyttää ihan L. zonatumilta!. Pitää kaivaa kapillitio esiin ja tutkiskella lisää. Oletko löytänyt zonatumia sieltä päin Suomea. Norjasta sitä kyllä löytyy ja Ruotsistakin yksi Eliassonin keräys, mutta laji.fistä sitä ei löydy.

Jännää tämä nivicoleilu…

2 Likes

Pitää kattoa jos itsekin lähiaikoina etsisi noita, vaikka en normaalisti juurikaan havainnoi limasieniä. Nämä kuitenkin ovat vähän tällaisia erikoisuuksia. Luntakin löytyy vielä satunnaisissa paikoissa.

Pystytteko tarkemmin sanoa millaisista paikoista ja millaiselta alustalta (laatu, korkeus, etäisyys lumesta tms.) nivicoleja parhaiten löytää?

Tämä paikka mistä nyt keräsin näitä oli sellainen aika puhdas pähkinälehto missä oli laikuttain vielä lunta siellä täällä. Kaikki löytyivät lehti-risukarikkeesta, osa lehdiltä, osa risuilta. Sellaiset vähän maasta irti olevat risut tuntuivat hyviltä. Osa esiintymistä oli aika laaajoja ja helppo huomata, osa vaati miltei että kontillaan tiiraili sitä kariketta.

p.s. sain tuohon L. zonatumiin varmistuksen ja cristatumiin myös tuplavarmistuksen, Marjahan sen jo varmisti. L.zonatum on Suomelle uusi ellei Marjalla ole siitä löytöjä (veikkaan että on).

Neljältä omalta havaintopaikaltani en ole noita löytänyt (Vihti-Nurmijärvi), muita kyllä joitain, vaikka ovat muuten parhaimmasta päästä.

Että ns. hotspotit taitavat olla kuitenkin aika harvassa ja ne on löydettävä ensiksi :man_shrugging:

Hei,

eipä vaan ole. Sekin on kärkipäässä toivelistallani. Jonkun kerran olen yrittänyt jotain löytöjäni siihen sovittaa, mutta ovat menneet esim. L. splendissimumiksi.

Hieno löytö ja on kyllä jo ulkonäon perusteella todella selkeästi vyöhykkeellinen (zonatum) :wink:

Lumensulamisrajan limasienissä on usein ihan huikeita värejä, joillaisia ei meikäläisessä luonnossa näe oikeastaan kuin joissain hyönteisissä. Pieni on kaunista.

Onnittelut: Marja