Continuing the discussion from Mitä jäkälässä? [haurasterttunen]:
@marjamaalta Minusta olisi kiinnostavaa kuulla lisää tästä! Millaisia limasieniä lumensulamisrajaan ilmaantuu, sekä milloin, millaisista paikoista ja miten niitä kannattaa etsiä?
Continuing the discussion from Mitä jäkälässä? [haurasterttunen]:
@marjamaalta Minusta olisi kiinnostavaa kuulla lisää tästä! Millaisia limasieniä lumensulamisrajaan ilmaantuu, sekä milloin, millaisista paikoista ja miten niitä kannattaa etsiä?
Hei,
hienoa, että limasienet kiinnostavat!
Lumensulamisrajan limasieniä (nivicolous myxomycetes) ilmaantuu saamieni tietojen ja oman kokemuksenikin mukaan silloin, kun on ollut paljon lunta (40-50 cm+) ja sitä on ollut riittävän kauan eli noin 4kk. Suurin osa Lamprodermoista on lumensulamisrajoilta löydettyjä lajeja ja kaikki Meridermat ovat nivicole lajeja. Lisäksi lumensulamisrajoilta voi löytää useiden muidenkin sukujen edustajia. Olen itsekin löytänyt ihan täältä Suomestakin Didermoja, Didymiumeja, Lepidodermoja, Physarumeja ja Dianemoja. Iso osa löydöistäni on Suomelle uusia lajeja, jotka minun pitäisi joskus esitellä Karsteniassa.
Niitä alkaa todellakin ilmaantua, kun lumet sulavat. Olen löytänyt ensimmäiset pälvipaikoilta. Mielestäni ne ovat karikelajeja eli helpoin niitä on löytää lehtimetsistä lehdiltä, risuilta, kasvinjätteiltä ja jopa eläviltä kasveilta, mutta toki muualtakin, esim. omalta pihalta, jos ei ole syksyllä ollut liian ahkera haravoimaan tai ainakin jättänyt haravoidut lehdet puskien alle.
Olen joskus löytänyt niitä yllättävän korkealtakin puunaluilta, jotka ovat olleet lumen alle taipuneita eli limasienet voivat muodostaa itiöpesäkkeitä kypsymään jo lumen alle varsinkin jos kelit ovat lämmenneet nopeasti suhteellisen kuumiksi.
Miten etsitään? :hmm: Ihan kuten pieniä kotelosieniäkin, en oikein osaa selittää, olen etsimishommissa itseoppinut. Itse asiassa löysin ensimmäiset ihan vahingossa, kun kuvasin toistakymmentä vuotta sitten keväällä jotain pikkukotelosientä ja huomasin lähistöllä ekat Lamprodermani. Sittemmin vaan aloin etsiä niitä keväisin ja melko pian aloin löytääkin niitä. Kokeilin muutaman kerran umpikuusikkojakin, mutta niistä en ainakaan silloin löytänyt nivicole lajeja.
Täällä on nyt ollut paljon lunta jo pari kolme kuukautta ja epäilen, etteivät lumet sula ihan lähiviikkoina. Siksi odotan hyvää lumensulamisrajan limasienikautta. Jokunen vuosi sitten täällä oli todella vähän lunta ja en löytänyt keväällä käytännöllisesti katsoen mitään, kun normikevät tuottaa nykyisin vähintään satakunta keräystä (suunnilleen sen verran siis kuin kaikissa Suomen virallisissa museoissa on yhteensä nivicole näytteitä).
En ole varma, tarvitaanko lunta noin paljon ja noin kauan, koska täällä idässä sitä yleensä on. Aivan eteläisimmän Suomen tilannetta en siis tunne, mutta uskoisin, että pohjois-Suomesta niitä varmasti löytyisi.
Onnea etsintään: Marja
Hei,
kävin viime viikonloppuna Helsingin seudulla. Ehdin Espoossa vilkaista pikaisesti yhtä sulavaa sekametsikköä ja näin siellä limasienten kuonajätteinä pitämiäni vaaleita jälkiä, en tosin löytänyt limasieniä. Itse näen samankaltaisia jäänteitä usein alueilla, joilla on myös lumensulamisrajan limasieniä. En siis pitäisi mitenkään mahdottomana, etteikö lumensulamisrajan limasieniä voisi olla löydettävissä sielläkin tänä keväänä
Eli siellä on nyt niiden aika ja odotan löytäväni ensimmäiset esiintymät täältäkin ihan lähiaikoina. Kiireinen kausi edessä…
Ehkäpä sitä lunta ei tarvitsekaan olla kovin paljoa ja kovin pitkää aikaa, lieneekö moista asiaa edes tutkittu missään…
Lisäys 30.4.2019
Mainitsin viestissäni nivicole limasienten vaaleat kuonajäljet. Päätin kuvata jonkin tyypillisen sellaisena pitämäni tuodakseni sen foorumille. Tässä limakko on mitä ilmeisimmin nauttinut punanäpyn anamorfin itiöistä. Eliöt poistavat sopimattomat aineet elimistöstään, kaipa tätä voisi kutsua limakon ulosteeksi, jolle on monia kansanomaisempia nimityksiäkin
Marja
PS. ei voi vastata kuin 3 kertaa tai on muokattava jotain aiempaa viestiään, Tein siis niin.
Eilinen lähiaikoina tarkoitti huomista eli tätä päivää
Huomasin, että läheisen lämpöjohdon päälle oli muodostunut pälvipaikka, vaikka lunta on paikoitellen vielä yli puoli metriä. Kävin vilkaisemassa, josko sieltä jo olisi nivicolelajeja ja löysinkin sieltä muutamia lajeja. Tämä oli ensimmäinen löytöni elävältä puuntaimelta. En ole vielä määrittänyt kaikkea, mutta tämä lienee Lamproderma arcyrioidesta, lisäksi löytyi ainakin Meriderma carestiae var. retisporumia. 9 esiintymää risuilta, kuolleilta kasveilta ja yhdeltä heinältä on vielä tutkimatta. Epäilen tosin osan olevan samoja lajeja ja niputankin samat lajit yhteen eli näytteitä ei välttämättä tule kuin 3-4.
Viileäksi ennustettu ensi viikko viivyttänee kautta, mutta tästä se alkaa!
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.