Määrittäminen on joskus sietämättömän hankalaa, kun löytää jotain, jonka skoopissa katsoessaan tajuaa olevan jotain itselleen aivan uutta ja epäilee, että vastaavaa ei ehkä ole ennen Suomesta edes löydetty. Kuten nyt nämä noin millin (jotkut vähän ylikin) korkuiset “nuppineulat” viime vuoden syyskuulta joltain putkilolta:
Mikroskopia näyttää tältä:
Kapillitio siis lähtee kolumnellan päästä ja haaroo (ehkä hieman anastomoikin), ohenee ja vaalenee päissä. Itiöt ovat luokkaa 7-9 ja mahdollisesti verkkokuvioiset, vaikka aluksi kuvittelin vain hienopiikkisiksi. Mikroskooppini eivät ole aivan laadukkaimmasta päästä…
No, aluksi kuvittelin löytäneeni Paradiacheopsiksen. Mikään niistä ei kuitenkaan näyttänyt täysin sopivalta. Katsoin sitten Lamprodermatkin. L. collisii olisi lähellä, tosin löydetty puualustoilta. Mutta jos itiöt ovat verkkokuvioisia niin L. retisporun sopisi ehkä vielä paremmin. Se näyttäisi jopa karikelajilta.
Mitä mieltä, onko löytöni Lamproderma retisporum ?
PS. Käyn siis läpi viime vuoden keräyksiäni. Huomasin, että Helsinki oli mennyt lajimäärissä Outokummun ohi. Lisään Okun lajistoa sitä mukaa, kun keräyksissäni löytyy vielä laji.fi:stä paikkakunnalta puuttuvia lajeja. Eiköhän se tilanne siitä tokene 
Lisäsin eilen jopa vanhan keräykseni, Trichioideksen, jonka joskus foorumilla esittelin, mutta eipä tainnut kelvata, kun ei ole vieläkään tullut näkyviin…
Ladon listalla Lamproderma retisporum on validin lajin Comatricha retisporan synonyymi. Laji.fissä seurataan Ladon listaa nimistössä. Tässä alkuperäiskuvaus
https://eumycetozoa.com/data/report.php?busca=lamproderma&por=gensi&numr=3050&tipo=Rtax&seepdf=si
Tuo Comatricha retispora tunnetaan myös nimellä Collaria retispora. Itselleni tuli kuvistasi mieleen Collaria (Lamproderma) arcyrionema. Viime syksyn jämiä joista kaulus on jo poissa, vaikka yhdessä kuvassasi voisi ehkä nähdä myös kauluksen jämät. Voisiko sopia? Kaulus pitäisi näkyä myös retisporalla. Comatricha/Collaria retisporalla pitäisi varmaankin näkyä selkeämpi verkkokuvio itiöillä. Kuvistasi ei itiöiden verkkokuviota erota, näyttävät niissä nystyisiltä.
Itiöiden värjääminen sinellä voisi auttaa näkemään itiöiden pinnan selvemmin.
Onko sinulla Die Myxomyceten? Siinä on kohtuu perusteellista pohdintaa arcyrioneman ja collinsiin eroista ja suhteesta. Ladolla L. collinii on nimellä Collaria collinsii ja eumycetozoasta löytyy tuonkin alkuperäiskuvaukset. Osa tutkijoista pitää Collaria collinsiita ja Collaria arcyrionemaa synonyymeinä.
Joo, olen joskus lainannut ja skannanut tuon Die Myximycetesinkin. Ihan älytön urakka, mutta kannatti, kun kirjat olivat aikoinaan todella tyyriitä.
En usko, että ovat jämiä varsinkaan ylivuotisia, kun muistaakseni löytyivät avoimelta paikalta ja viime kesänä oli muutama rankka ukkoskuurokin. L. arcyrionema on käsittääkseni löydettävissä vain puualustalta ja tämä löytyi putkilolta, luultavasti maitohormalta. Tuo kaulus koostuu mielestäni peridion jämistä, jotka ovat tarttuneet perään.
Minulla on vielä satoja näytteitä määrittämättä ja pakkamatta eli en nyt paneudu tähän enempää, ehkä joskus. Koetan tarkkailla aluetta aiemmin syksyisin, jos vaikka ilmestyisi uusia.
Ok, mulla olis se PDF:nä eli haut toimii, jos tulee tarvetta.
Tuo Trichioides ilmoituksesi kyllä löytyy laji.fistä
Olet tallettanut sen lajinimellä Trichioides cf. iridescens joka ei ole validi lajinimi eli ei siksi voi löytyä lajihaulla. Trichioides iridescens ei myöskään kuulu Suomen lajilistaan eikä ole taksoni laji.fissä. Pitäisi laittaa dokumenttia myxoryhmän arviointiin. Nuorien kierteet olisi ainakin dokumentoitava.
Katso alkuperäiskuvaus tästä, on hyvät kuvat ja lajiesittely
https://eumycetozoa.com/data/report.php?busca=trichioides&por=gensi&numr=3168&tipo=Rtax&seepdf=si
Hei,
tuota van Hooff määritti keräyksen ja onnitteli hienosta löydöstä, mutta Juri Novotsilov epäili mahd. muuksi eli ehkä jopa toiseksi Trichioides-lajiksi, siksi lisäsin tuon cf:n… Kai sen voi T. iridecensinä laji.fihin laittaa kunnes toisin todistetaan.
Sain van Hooffilta jo lajikuvauksenkin aikoinaan, missä lie…
Joo ei pitäisi kysyä toista mielipidettä, muuten saa monta näkemystä ja sitten ei enää tiedä mitä nimeä käyttää 
Tuo linkkaamani on se Hoofin ja Novotsilovin alkuperäiskuvaus ( Novozh., Hooff & Jagers, Mycol. Progress 14(1018):2 (2015)).
Kannattaa laittaa tuollaiset cf. tarkenteet sun muut lisätietoihin ja lajinimeen se validi nimi koska muuten sitä ei voi löytää laji.fistä lajihaulla eli tavallaan katoaa näkyvistä.
Kävin nyppäsemässä sen cf:n pois, kun vielä ehdin…
Mie urvelo vastaan itselleni 
Havaintopalvelussa paikkakunnista eniten limasienilajeja on nyt taas Outokummusta. Kävin läpi muutaman kuvakansion ja kuvasin ja skooppasin joitain näytteitä ja nyt Okusta on 104 lajia ja siellä olisi vielä muutama lisää tuloillaan, jos tallentamiani Suomelle uusia lajeja mene läpi tarkastuksessa. Helsingistä löytyy 102 lajia.
Ja nyt kun sitä lajimäärää taas innostuin kasvattamaan, niin laitan lisää sitä mukaa, kun saan käsiteltyä… P-K:sta on nyt 124 lajia ja Varsinais-Suomesta 137. Ottaisinkohan seuraavaksi tavoitteeksi P-K:n nostamisen eliömaakunnista 2. sijalle 
Outokummusta tuli talletettua eniten (5) Didymium serpula havaintoja. Se kun on yksi lemppareistani 
1 tykkäys
Pohjois-Karjalasta on nyt tallennettu 138 limasienilajia kuten Varsinais-Suomestakin ja jos ne Suomelle uudet joskus menevät tarkastuksessa läpi, niin enemmänkin. Suomen eliömaakuntien limasienilajimäärän kunkku on kuitenkin vielä Uusimaa 158 lajillaan.
1 tykkäys
