Lahon kannon sisältä otetusta palasta löytyi harvakseltaan kohtalaisen kokoisia nuppineuloja:
Talvi on ollut tosi epätavallinen, suorastaan syksyinen, mutta limasienien esiintymisessä se ei ole ilmeisesti silti näkynyt? Tämä harvoja omalle kohdalle osuneista.
Hei,
minkä kokoisia siis olivat?
Mikään limasieni kun ei nyt oikein kolahda mieleen. Sen sijaan sinne yrittää pesiä ajatus nokinuppisista (noin vaaleajalkaisia en tosin tähän hätään muista :hmm: ). Nokinuppiset ovat jäkälöityneitä kotelosieniä (muistinkohan tämän oikein vai meniköhän taas kerran ihan kunnolla metsään).
Korjaus: jotenkin tuntui, ettei kaikkii nyt mennyt oikein, eikä mennytkään. Menee näin: Osa nokinuppisista (olisiko Caliciales…) on jäkälöityneitä ja osa kotelosieniä. Piti ihan tarkistaa Nordic Lichen Florasta. Joo, tällaiset muistamattomuudet on tällä iallä jo hyvä myöntää 
Olisin voinut korjata tekstiinkin… Jos ei myöntäisi, niin joku voisi pitää vahingossa vielä vaikka täysijärkisenä 
Terkkuja: Marja
Hei,
minkä puun kanto oli kyseessä? Jos kuusen, niin kyseessä voisi olla kuusenneulakka, Chaenothecopsis viridialba.
Marja
Kiitos Marja! Nokinuppisista en ole kuullutkaan koskaan aikaisemmin
Kävin paikalla uudestaan iltasella kiireellä ja tällä kertaa otin myös näytteet, mikäli skooppaukselle on tarvetta. Aikaisemmalla kerralla ei ollut välineitä mukana. Puu on lahoa, muttei esiintymän osalta käsin murenevaa.
Ison haavan puolikanto:
Koko vaihtelee, mutta isoimmilla pituutta on yli 5mm:
Pari kuvaa lisää:
No huh, huh, ovatpa todella hyvän kokoisia! Ja määritysyritykseni tietenkin hujahti metsään ja vauhdilla!
Nämä nokinuppisiksi kutsutut sienet/jäkälät eivät ole mitenkään harvinaisia lahopuilla, mutta eipä niistä kovin moni silti liene kuullut saati sitten nähnyt, Niitä voi löytää myös rakennetusta ympäristöstä, esim. vuosia vanhoilta maalaamattomilta laudoilta latojen ym. rakenteiden seiniltä, räystäiltä ym., jopa harvoin käytetyn harjan puuvarrelta (kokemusta siitäkin on). Suurin osa on toki pienehköjä (alle millisiä) ja osa on toki harvinaisiakin.
Jos asiat ovat entisellä mallillaan, niin jäkäläasiantuntijat museoissamme ovat huomattavasti kiinnostuneempia määrittämään “kansannäytteitä” kuin esim. sienitutkijat, joten voisit toimittaa näytteen johonkin herbaarioon. Minäkin voin vilkaista, mutta pääsenkö määritykseen on eri asia. Niin kiinnostavia kuin jäkälät olisivatkin, niin pikkukotelosienissä ja limasienissä riittää minulle puuhaa ihan riittämiin.
Tervetuloa nokinuppisten (jos sellaisesta nyt sitten on kyse) löytäjien suppeaan joukkoon: Marja
Noita oli vaikeampi olla huomaamatta! 
Lisägooglettelun perusteella kyllä vaikuttaisi hyvin vahvasti joltain nokinuppiselta, neulajäkälältä. Isojahan noi sellaisiksi on. Laitan sullekin tulemaan näytteen, mutta mikähän herbaario voisi olla hyvä ja kelle kannattaisi osoittaa? Kellään ehdotuksia?
Siirränkö muuten ketjun kotelosieniin vaiko jäkäliin? Jäkäliin varmaankin. 
Hei,
eiköhän kuulune lähinnä sinne jäkäliin.
Laita lähimpään kasvimuseoon ja kirjeen päälle maininta, nuppijäkälästä.
Sienikokoelmat ovat esim. Helsingissä käsittääkseni vieläkin Kaisaniemessä, osoite sinne lienee:
Luomus, kasvitieteen yksikkö, PL 7, 00014 Helsingin yliopisto
Siitä on jo vuosia, kun itse laitoin muutaman kerran jäkälänäytteitä museoihin. Laitoin ekalla kerralla testausmielessä jakonäytteen useampaan. Nopein vastaus tuli Oulusta ja olinkin tämän Pekan kanssa sitten yhteyksissä muutaman kerran jäkäläongelmieni kanssa. Valitettavasti Pekka ei enää kuulu Oulun henkilökuntaan. Sain vastauksen myös Helsingistä muutaman viikon sisällä. Vastaaja vielä pahoitteli, kun oli ollut lomalla näytteen saapuessa, valitettavasti en muista hänen nimeään.
Marja
Hei,
näyte saapui ja vilkaisin välittömästi.
Kun näyte oli pintamikroskoopissa, niin ulkonäkö hieman epäilytti, kun oli jotenkin erilainen kuin näkemäni nokinuppiset.
Valomikroskoopissa ei sitten näkynyt itiokoteloita vain pyöreistä, ruskeista n. 4-7 kokoisia itiöitä. Jalka oli muodostunut sienirihmastosta, jossa oli siellä täällä sinkilöitäkin (jotain kantasienimäistä siis).
En nyt tiedä, mikä on, onko jäkälä vai vaillinaissieni vai mitä. Valitettavasti minulla ei ole Suomen jäkäläopasta.
En nyt tähän hätään ehdi ruveta tutkimaan jäkälien mikroskopiaa, joten en pysty auttamaan enempää. Luomuksessa on kyllä jäkäläasiantuntijoita. Joku heistä pystynee sanomaan, onko kyse jäkäkästä vai ei.
Terveisin: Marja
Kiitos! Sen verran tästä kyselin jäkälistä enemmän tietäviltä, että Luomuksesta todella tarvittaisiin apuja tähän…
Moikka!
Nokinuppisiin tämä menee - näyttää alustavasti suvulta Chaenotheca. Kuten Marja jo kertoikin, osa näistä on jäkälöityneitä ja osa ei - ja koska monilla leväosakas piileskelee sekovarressa kasvualustan sisällä ei jäkälöitymisen astetta ole helppo määrittää. Osa elää lahottajina, osa loisii jäkälillä ja osa loisii puun pinnalla kasvavilla vapailla viherlevillä.
Aloittelen itse Luomuksessa Helsingissä väitöskirjaani tähän lajiryhmään liittyen, niin lähetä vaan näytettä tänne päin niin katsellaan! Ja jos vastaan tulee lisää nuppimaisia kavereita jotka eivät mene nätisti limasieniin niin tänne vaan. Kerää tosin varovasti, osa lajeista on hyvin harvinaisia ja paikallisia!
-Niko
Hei,
hienoa, että nokinuppistutkimus Suomessa jatkuu! Keräsin aikoinaan hieman Hannalle.
Tästä otin jonkun mikroskopiakuvankin, laatua en rupea kehumaan
Itiöidensä puolesta menisi melkein limasienestä, mutta limasienissä ei ole septoja saati sinkilöitä.
Vähäisen lumimäärän takia en odota runsasta nivicole limasienikautta. Voisin siis ehtiä katselemaan nokinuppisiakin. Kuvittelisin, että kerääjistä ei ole tungosta…
Marja
Hienoa että tutkimus jatkuu näistä. Kirjallisuus on melko hajallaan, joten on aika vaikea olli niistä mitään mieltä…
Tässä on maanläheinen kaava, jota olen joskus yrittänyt käyttää:
Kiitos Niko! Ja vielä Marjallekin, rohkenin kysellä muiltakin.
Tästähän tuli varsin mielenkiintoista. Laitan näytteet tulemaan ensi viikon alussa. Käyn vielä paikan päällä ottamassa tarkat koordinaatit ja muutaman lisäkuvan. Näitä jäi vielä hyvänkokoinen kasvusto kannon sisään.
Täytyy jatkossakin pitää silmät auki näiden varalta.
Tästä tarkennusta odotellessa tavallisemman kokoinen. Lienee myös tavallisemmasta päästä, kuvasta on tunnistettu keloneulajäkäläksi (Chaenotheca brunneola):
Lannevedeltä, Keski-Suomesta. Runkovaurioiselta kuuselta joen vieressä.
Kysyin noista näytteistä, niin Luomuksessa ollaan kiinnostuneita ennen kaikkea koivukasvien, sekä saarnen ja haavan (ehkä myös muidenkin pajukasvien) 2-3 vuoden kärkikasvuilla kasvavista nuppisista. Kyse on hyvin pienistä lajeista (0,1-0,5mm). Joitain lajeja löytää paksummilta oksilta, mutta helpoimmin juuri noista.
Eilen löytyi ehkä jotain tuossa minikoossa. Puulajin katsoin huolimattomasti, vielä riuku, ehkä harmaaleppä. Kamerassa ei riitä makro pidemmälle, silmämääräisesti huomaa jotain hyvin olematonta:
Lienevätkö sitten silti nuppisia vai näkeekö tässä ihan omiaan? Näistä ei taida päästä pidemmälle ilman mikroskooppia
Kun näitä on oppinut nyt katselemaan, niin on huomannut sen, että erilaiset nuppiset ovat hyvin yleisiä, jotkin lajit. Suoranainen runsaudenpula tulee vastaan, talousmetsistäkin löytää. Hirsirakennuksista ja laavuista. Aloitusviestin vielä mysteerinuppinen on kyllä ihan omassa kokoluokassaan.
Hei,
eikö olekin uskomatonta, miten helposti jotain ennennäkemätöntä alkaa löytää, kun on sen ekan löytönsä tehnyt ja silmät ovat avautuneet uusiin mahdollisuuksiin.
Jos kyseessä on leppä, niin Stenocybe pullatula oli laji, jota aikoinaan löysin usein, kun viitsin katsella ohuiden ( ja vähän paksumpienkin) kuolleiden kuorellisten leppänoksein pinnoilta. Kun niiltä ei juuri muuta löytynytkään, en nykyisin juuri viitsi katsella Mutta joskus vieläkin sorrun katselemaan haavan oksia Phaeocaliciumeista haaveillen…
Joitain nokinuppisia kasvaa muuten myös pihkalla…
Marja
Noinhan se menee. Alkaa olla jo ihan liikaa ihmeteltävää
Tuo oli tuoreella kärjellä, silmut olivat jo pullistuneina, mutta tuota S. pullatula:a taitaa löytää myös tuoreilta. Ihan hauska, alkuun aattelin näin pienten olevan melko toivottomia löydettäviä. Likinäöstä on kerrankin hyötyä…
No joo, luupista on myös apua…
Nämä löytösi mielessäni innostuin itsekin tänään vilkaisemaan kuistin seinällä riipuvaa jo hieman vahingoittunutta rottinkista mattopiiskaa (viime aikoina se ei siis ole juurikaan ollut käytössä) ja eikös vaan siinäkin ollut jotain. Jopa skooppasin, mutta pitänee joskus vielä jatkaa, kun en löytänyt oikein sopivaa lajia. Jotta sieniä löytääkseen ei siis tarvitse välttämättä mennä kuistia edemmäs 
Pitänee ottaa pihkatkin tarkkailuun… Miltähän kaikilta kasveilta ja alustoilta nuppisia on löydetty?
Leikkelin tänään vanhoja omenapuita Nurmijärvellä. Niistä ei ainakaan vielä löytynyt, ei edes vanhoista runkovaurioista. Puukatoksesta kylläkin.
Hei,
pihkalta voit löytää myös kotelosieniä, ainakin Sareaa.
Iso osa nokinuppislajeista kasvaa puumaisilla alustoilla, mutta niitä voi löytää myös ainakin maasta ja kiviltä, osa kasvaa parasymbioosissa tai parasiittina jäkälilllä, sammalilla tai levillä. Onpa lajeja, jotka kasvavat käävilläkin, ei tosin ihan tuoreilla. Niitä voi siis löytää myös rakennetuista ympäristöistä pitkään ulkoilmalle altistuneista kohteista esim seiniltä, räystäiltä, aidoilta ym. ja ainakin kylmistä rakennuksista jopa sisätiloista. Ehkäpä muillakin alustoilla, en ole näissä mikään asiantuntija.
Marja
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
