iNaturalistia selatessa tullut vastaan näkemys että lakkakääpä joka kasvaa havupuulla olisi eri lajia kuin lehtipuilla kasvava (tai jotain sinne päin) [Ganoderma tsugae]
Lattakääpien suhteen joku käyttää “Subgenus Elfvingia” määritystä
Pitäisikö kaikki lattakääpähavainnot jättää tasolle “Lattakäävät” vai voidaanko sanoa että Suomessa on vain yksi lattakääpälaji? Niemelän kirjassa mainitaan vain että ei voida erottaa isolattakäävästä kuin itiöistä.
Lisäksi olen yhden havainnon ainakin kirjannut kuusen juurakosta, iNatissakin ainakin yksi epäily kuusen kannosta kasvaneesta tuli vastaan, onko teillä kokemusta kuusella kasvavista lattakäävistä vai olisiko puun virhemääritys aina syynä?
Mut jos jollain on tuoretta tietoa lajimääritelmistä niin kiinnostaa
En käytä itse iNaturalistia, mutta käsittääkseni siellä ihmiset mistä päin maailmaa tahansa voivat määrittää havaintoja mistä päin maailmaa tahansa. Amerikkalainen voi siis ehdottaa eurooppalaista lakkakääpää Ganoderma tsugaeksi. Kannattaa siis aina katsoa kuka ja mistä päin maailmaa tekee tunnistuksia; tätä ei tosin auta nimimerkkien käyttö iNatissa.
GBIFissä on muutama hajahavainto G. tsugae -lajista Euroopasta. Kaikki ovat peräisin iNatista, eikä yhtään varmistettua museonäytettä ole.
Google Scholar löytää Ganodermoista aika läjän artikkeleja. Yllä linkattu artikkeli ei välttämättä heti löydy, mutta onneksi siihen on linkki. Se valottaakin G. tsugae -asiaa aika hyvin - tai siis oikeastaan ei.
Lattakäävälle (G. applanatum) Niemelän (2016) kirja ei mainitse isäntäpuuksi kuusta. Kuitenkin kirjassa Poroid Fungi of Europe (Ryvarden & Melo, Synopsis Fungorum 37) mainitaan “more rarely on Abies, Pinus and Picea”.
Isolattakäävästä Pyry Veteli on kirjoittanut tällä foorumilla vuonna 2023: "Voihan noita skooppailla, jos kiinnostaa; itiömitat pitää laskea isosta määrästä kypsiä ja kokonaisia itiöitä, suvussa itiöiden koko vaihtelee yhden itiöemän sisälläkin varsin paljon, ja itiöt myös hajoavat ja litistyvät mikä vääristää mittoja.
Suvun näytteistä täytyy katsoa myös itiöemän koko poikkileikkauksen tuntomerkit, jos tosissaan määritetään."
Ehkä G. applanatumistakin pitäisi hakea vielä tieteellisiä artikkeleja.
Kuitenkin havainnot kannattaa kirjata toistaiseksi niillä nimillä, jotka Lajitietokeskuksen lajiluettelosta löytyvät. Jos joskus todetaan, että meillä on enemmän lajeja tai toisia lajeja, ei epämääräisten nimikkeiden käyttö tässä vaiheessa mahda hirveästi auttaa.
Tuota “Subgenus Elfvingia” -nimikettä ei näytä Lajitietokeskus tuntevan, joten en tiedä, miten se yhdistyy iNatista. Se olisi kuitenkin periaatteessa “Ganoderma applanatum -kompleksi”. Se olisi ehkä hyödyllinen jossain tropiikissa, jossa lajeja on enemmän, mutta itse laitan suomalaiset lattakäävät lattakääpinä. Pohjois-Suomesta tuskin tulen isolattakääpää löytämään, joten en ole ikinä noita kerännyt.
Kävit katsomassa yhden iNat havainnon tilanteen laji.fissä, se oli merkattu vaan nimellä Elfvingia, mutta haulla sitä ei löydä, ei edes “lattakäävät” haulla. Eli sikäli huono status
Elfvingia ei ole taksonitietokannassa, joten se ei sisälly lattakäävät hakuun.
Selaa havaintoja -välilehdeltä kohdasta Lajin nimi/ Taksonin nimi voi hakea millä nimellä tahansa! Kirjoita lajinimi ja paina enter ja sen jälkeen klikkaa vielä Hae namiskaa.
Oikeastaan tuo oli arvattavissa, että merkkijonohaulla löytää, mutta taksonomiaan ei Elfvingia yhdisty. Suomen olosuhteissa tuo nimike aiheuttanee enemmän sekaannusta ja ongelmia kuin hyödyttää, joten välttäisin sen käyttöä, ellei sitä oteta Lajitietokeskuksessa käyttöön. Ehkä jos Ganoderma adspersum maastamme löydetään, voisi olla aiheellistakin olla jonkinlainen kokoomanimike.
Ganoderma P. Karst. on alkujaan käsittänyt kiiltäväpintaisen lajin G. lucidum. Karsten kuvasi itse myöhemmin lattakäävälle uuden suvun Elfvingia P. Karst. Jako ja nimet jäivät elämään alasukuina Ganoderma subgen. Ganoderma ja Ganoderma subgen. Elfvingia kun Karstenin Elfvingia myöhemmin yhdistettiin ensin kuvattuun Ganodermaan.
Molekyylibiologisissa fylogenioissa jako kiiltävä- ja mattakuorisiin kääpiin ei pidä, eli näitä piirteitä on ristiin eri linjoissa. Alasukujen käytölle ei siis ole kovin hyviä perusteita, mutta toki kun koko suku joku kaunis päivä räjäytetään useaksi suvuksi, niin vanhoja nimiä aletaan sitten kaivelemaan.
Suomessa mattakuorista lattakääpää näkee kuusen juurissa silloin tällöin, ja kerran olen tainnut löytää samasta lehtikuusen juurakosta sekä latta- että lakkakääpää. Kiiltäväkuorinen lakkakääpä on hyvin yleinen kuusella, kohtalaisen yleinen lehtikuusella ja satunnaisia havaintoja on Suomessa myös männyltä. Ainoa kotimainen puulaji jolta en ole vielä nähnyt yhtäkään keräystä lakkakääpää on haapa. Mikä on sinällään ihan mielenkiintoista koska lattakääpä on yksi yleisimpiä haavan kääpiä.
Mutta siis: meillä esiintyvistä lajeista voi huoletta käyttää nimiä G. lucidum ja G. applanatum, mitään alasukuja tai ulkomaisia, pelkän kasvualustan puulajin perusteella hatusta vedettyjä määrityksiä ei kannata käyttää sotkemassa. Puulajilla ei siis tosiaan ole käytännössä määrityksissä mitään merkitystä.
Suvun lajit määritetään itiöemän ulkoasun, mallon poikkileikkauksen piirteiden ja mikroskooppisten tuntomerkkien perusteella.
On tietysti vain ajan kysymys milloin meillä löytyy luonnosta jokin eteläisempi laji (tai jonkun kotikasvattajan netistä tilaama laji karkaa vieraslajiksi luontoon) mutta toistaiseksi meillä esiintyy vain kaksi lajia. Niistä käytettävä oikea lajinimi voi periaatteessa muuttua, mutta en usko että se tapahtuu ihan lähivuosina.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
Kuvia, joita ei ole varmistettu, voi katsoa Media -välilehdeltä.