Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Renkaaton kärpässieni kalkkipaikalta

Kävin tänään Lohjan Torholan luolan luontopolulla. Sehän on kalkkikiviluola, joten kalkkia luulisi maaperässä riittävän. Aivan polun alussa kasvoi erikoisen näköinen renkaaton kärpässieni. Sieniatlas-sivuston Amanita-osion sekä nettikuvien perusteella eniten tuli mieleen usvakärpässieni (Amanita simulans) tai sumukärpässieni (Amanita brunneofuliginea). Huomiota tässä kiinnittää lyijynharmaa lakin väri, suojusjätteet lakin päällä ja jalan kuviointi. Mitä mieltä olette?

Minullekin on tullut vastaan näitä kalkkipaikkojen harmaita/vaaleita renkaattomia parikin kappaletta. Olen lueskellut tuota atlaksen teemasivustoa ja http://www.amanitaceae.org/ -sivustoa. Mutta pakko sanoa että melko hämäräksi nämä on jääneet.

Tässä yksi sumukärpässieni viime vuoden syksyltä, tai ainakin Mikan mielestä sumu/usva ja luultavasti sumu. Vuosaaren kalkkilouhosten kupeesta multavasta ja rehevästä rinteestä jossa paljon isoja haapoja ja kuusia.

Ja tässä sama viime viikolta

Ja vielä kolmas viime viikolta Porvarinlahden kalkkivaikutteiselta niityltä. Tätäkin olen ajatellut sumuksi, kun en muuta keksi, mutta voi toki olla jotain muutakin

Minulle on tullut sellainen käsitys että sumulla olisi selvästi valkoinen jalka jossa hieman vaaleita “käärmekuvioita”. Sinun sienelläsi näyttää olevan selkeästi tumma jalka, oliivikärpässienen tapaan eli ei minusta tältä osin sopisi sumuun. Jalan tyven detaljit auttaisivat myös eli sumulla ei ole lainkaan tyvipullistumaa ja tupessa on tyypillisesti ruosteläikkiä.

Sitten on tuo usvakärpässieni josta en ole saanut mitään otetta. Ja A. argentea coll. jolle nimenomaan on tyypillista lyijynharmaat sävyt. Näistä ei vaan ole oikein mitään selvyyttä, mutta ehkä tuo sienesi voisi löytyä tuosta ryhmästä.

Tässä vielä yksi sumukärpässieni, tai ehkä usva, tai kandi ainakin. Vanhankaupunginlahden Mölylästä elokuun lopusta, paikasta missä rantametsä vaihettuu jykevään kuusikkoon, multava maa. Ilmeisesti kalkkipaikka tämäkin koska vieressä kasvoi viherukonsieniä. Näyte kuivui heltoista vaalean okranruskeaksi pienellä punertavalla twistillä.

Ei tyvipullistumaa, resuinen ja hajoava tuppi jonka tyvellä pieniä ruostelaikkuja, valkoisessa jalassa heikkoa käärmekuviota. Lakissa voi olla tai olla olematta jotain popkornilaikkuja.

Itselleni epävarmuutta aiheuttaa mm. se että en tiedä onko harmaakärpässieni vielä validi laji ja jos on niin miltä sen pitäisi näyttää. Elikkä tämmöiset menee sieniatlaksen nuoteilla helposti kaikki sumukärpässieniksi.

On tosiaankin haasteellista. Hyvä Henri että otit tuon Amanitaceae.org-sivuston esiin, täytyy tutkia sitä vielä tarkemmin.

Niissä minun Torholasta löytämissäni sienissä oli kyllä varsin selvä “käärmekuvio”, se ei ehkä tuosta kuvasta oikein käy ilmi. Tässä vielä pari muuta kuvaa:

Katsoin tosiaan läpi Sieniatlas-teemasivustolla mainitut lajit Amanitaceae.org-sivustolta, mutta valitettavasti sielläkään ei ole kaikista tietoa tai ainakaan kuvia. Tuo usvakärpässieni (Amanita simulans) nyt näyttäisi olevan lähinnä, ainakin sillä on tuo jalan kuvio. Katsoin myös läpi Amanita vaginata-lajista ilmoitetut kuvat ja kiinnitin huomiota tähän Allar Antsonin havaintoon Virosta, joka voisi ehkä olla samaa lajia:

Menisiköhän tämäkin sumu-tai usvakärpässieneksi?

Kuusistosta suon ja metsän ja toisaalla kankaisen mäen välissä, ympärillä koivua, kuusta, haapaa ja paria pienempää puuta jota en tunnistanut. Lakit 5-10cm (näitä kasvoi pari lähekkäin). Malto oli pehmeää ja jalka niljakas. Tuoksu oli heikko mutta erikoinen, en oikein osaa kuvailla.










Tässä vielä yksi kandi samasta metsästä ja hyvin samanlaiselta paikalta, kankaiselta aukealta niityn ja kostean metsän välissä, ympärillä taas ainakin kuusta, koivua ja haapaa. Tällä kertaa lakki oli selvästi teräksenharmaampi, mutta samanlainen veltonpehmeä malto ja heikon erikoinen haju. Tällä kertaa sain tuoksusta vähän paremmin kiinni, ehkä lähinnä joku kala tulee mieleen. Näitä kasvoi taas pari vierekkäin.







Tässä ketjussa onkin jo aika paljon asiaa! Yritän nyt tähän viestiin jotenkin jäsennellä tätä vyyhtiä, mutta otan vielä yhden näkökulman esiin.
Jos ja kun nimi ”Amanita vaginata” on epäselvä, niin mitähän mahtavat sitten olla ne – suhteellisen yleisesti tavattavat – harmaat renkaattomat kärpässienet, joita itsekin olen kuvannut vuosien saatossa, nimennyt Amanita vaginataksi, ja joita tänne laji.fi:hinkin on ilmoitettu ryhmälajin tasolla peräti 146 kappaletta? Nämä sumu-, usva- ja hopeakärpässienet ovat kuitenkin vielä huonosti tunnettuja lajeja, eivätkä varmaan kaikki vanhat ”harmaakärpässienet” mene niihin. Jokunen harmaakärpässieneksi ilmoitettu on toki selvä kehäkärpässieni ja ehkä joukossa on myös oliivikärpässieniä, mutta valtaosa jää näiden kahden helpomman lajin ulkopuolelle. Eli ehkä joku ”harmaakärpässieni sensu strictu” on myös olemassa?
Aloin nyt inventoimaan omia ”harmaakärpässieni”-kuviani, ja löysin niistä ulkonäköperusteilla muutaman selkeän ryhmän. Ovatko ne sitten yhtenäisiä ryhmiä vai ei, vai kuuluuko yhteen lajiin edustajia useammasta kuin yhdestä seuraavista ryhmistä?

  1. Selvästi sileäjalkainen tyyppi, jonka lakki on ruskeanharmaa, ei siis ihan vaalea. Kasvupaikka tuoreenpuoleinen kangasmetsä, mutta ei mikään jalopuupaikka. Itse olen ilmoittanut tänne havainnot 23.7.2007 Espoosta ja 23.7.2016 Sastamalasta. Jarkko Korhosen kuva sumukärpässienestä Sieniatlas-teemasivustolla näyttää minusta kovasti tältä. Jakke Elosen viestissä oli mielestäni useampi kuva tällaisesta sienestä.
  2. Vaalean hopeanharmaa tyyppi, jonka jalka ei ole sileä vaan selvästi kuvioitu. Jalan kuviot aika vaaleita. Tällaisia havaintoja olen ilmoittanut 1.8.2011 Lohjalta, 7.7.2014 Raaseporista ja 24.9.2006 Salosta. Lohjan kasvupaikka on tunnettu kalkki-jalopuupaikka (Pähkinäniemi), mutta muut ”tavallisempia”. Henri Koskisen viestissä yllä oli mielestäni useampi tämännäköinen. Sieniatlas-teemasivuston alussa oleva oma kuvani saattaa olla tätä porukkaa myös. Sillähän on sinänsä sileä jalka, mutta olen samalta paikalta kuvannut vaaleanharmaan renkaattoman kärpässienen jolla on selkeästi vipevöity jalka. Amanitaceae.org-sivuston kuvat lajista Amanita simulans (usvakärpässieni) muistuttavat näitä sieniä.
  3. Tämän viestin alussa ollut Torholan sieni, jolla on tumma lakki, jonka päällä suojusjätteitä ja jalka selvästi kuvioitu. Kalkkipaikalta.
  4. Espoosta 23.9.2014 löytämäni vaalea sieni jolla oli lähes sileä jalka ja iso, ruostetäpläinen tuppi. Tästä laitan erikseen nyt kuvan tähän. Tämä voisi sopia hopeakärpässienen (Amanita supravolvata) tuntomerkkeihin.

Jos haluaa sotkea selvää asiaa vielä lisää niin Höijerin artikkeli 2015 näistä renkaattomista kärpässienistä auttaa mukavasti

Harmaakärpässienistä Höijer kirjoittaa kaavassa näin:

  1. Lakki harmaa, jalka ja tuppi valkoisia. Heltan terän suurimmat solut 40–50 µm.
    A. vaginata. Harmaakärpässieni.
  2. Lakki vaalean tai tummanharmaa, jalka ja tuppi valkoisia tai harmaita. Useita
    erinäköisiä tyyppejä, jotka ovat lähisukuisia edellä mainitulle lajille. DNA:ssa ei
    oleellisia eroja.
    Amanita vaginata coll.

Mukava myös lukea Hoijerin ohje ryhmän opiskeluun: “Näihin lajeihin tutustuminen
olisikin aloitettava tuoreista sienistä.”

Huomasin myös Mikan äskettäisen lausuman: “Harmaakärpässieni on tällä hetkellä hankala kohta, tutkijat maailmalla ovat toistaiseksi hetkellä haluttomia käyttämään tätä nimeä (A. vaginata) mistään lajista.”

Elikkä usvalla ja sumulla mennään ja sitten on lyijynharmaiden ryhmä. flavescens ja islandica on onneksi aika “helppoja” eli niitä ei tarvitse näissä suht siroissa harmaissa miettiä. Itse haluaisin ensin saada selville miten sumu ja usva eroavat toisistaan.

Tässä vielä yksi sumu/usva Hindsbystä rehevästä jokirannan sekametsästä eli savimaalla ollaan.

Kiitos Henri, hyvä että palautit mieleen tuon Höijerin artikkelin. Sen perusteella tähän kasaan tulisi vielä ainakin yksi laji, eli koivunkärpässieni (Amanita betulae), joka ainakin tuossa artikkelissa sanottiin melko yleiseksi. Ainakin osa näistä ruskeanharmaista, sileähköjalkaisista (oman edellisen viestini kohta 1) saattaisi mennä tähän lajiin?

Mika kirjoittaa koivunkärpässienestä näin: “Koivunkärpässieni on huonosti tunnettu, aika äskettäin tietelle kuvattu laji. Ilmeisesti se muistuttaa lähinnä suurikokoista ruostekärpässientä. Koivunkärpässienen tuppi on kuitenkin valkoinen. Lakki on oranssinruskea kuten ruostekärpässienellä tai tummemman ruskea.”

Elikkä väljästi pussimainen ja melko sitkeä valkoinen tuppi. Isokokoinen, jossain ruostekärpässienen ja kehäkärpässienen välissä. Lakin väritys selvästi ruskea, joko tumman- taikka oranssinruskea. Kuvat tuovat hieman mieleen loivakontrastisen kehäkärpässienen, mutta kuka tietää osuvatko kuvat oikeaan lajiin. Joka tapauksessa ei ilmeisesti näitä harmaita taikka vaaleita renkaattomia kovinkaan paljoa muistuttava laji - suurempi ja ruskeampi ja isompi valkoinen pussimainen tuppi.

Joidenkin tietojen mukaan A. betulaen itiöt ovat aavistuksen leveämmät kuin pitkät, Q < 1. Olen sellaisen nähnhyt ja se on aika lailla fulvan näköinen.

Hopeanharmaiden lajien määrittämiseen kannattaa yrittää tätä:

Näyttää, että ei ole saatavana enää vapaasti mutta voin lähettää.