Mielenkiintoinen haarakas

Helsingin Porvarinlahden lähellä kävelytien varressa suuren kuusen alla oli eilen satakunta haarakasta muutaman aarin alalla. Mycokeyn pdf:ää pohjolan haarakkaista olen tutkiskellut mutta sen tiedot eivät taida olla enää ajan tasalla.

Joka tapauksessa kuusen alla oli kahta sorttia haarakkaita ja välimuotoisia ei ollut. Olivat muuten ainoat haarakkaat mitä alueelta löysin eli sikäli helposti ajattelisi että kyseessä on kuitenkin yksi ja sama esiintymä ja laji. Mutta jos ja kun kyseessä on kaksi lajia niin toinen olisi sitten kait kuusihaarakas (tai stricta jos sellaista lajia on vielä olemassa) ja toinen sitten ehkä lähinnä flaccida?

Tuo “flaccida” oli muuten läpeensä luun valkea mutta mukana oli paikoin pieni aavistus punertavaa sävyä ja vanhemmissä taikka kärsineissä oli haarojen kärjissä ruskettumaa taikka okrankeltaisuutta havaittavissa. Nyt kuivuttuaan latvaosat ovat selkeän okranruskeita. Tuoretuoksu oli selkeä, vähän vaikeasti kuvattavissa mutta suovan tuoksu ei ole kaukana, kuivuneena tuota tuoksua ei enää ole. Mitään anikseen viittaavaa tuoksua ei näistä löytynyt vaikka osasin sitä hakea. Mitään havaittavaa selkää rihmastoa ei oikein ollut vaikka muutamia kaivoin varovasti maasta. Kooltaan ja muodoltaan olivat sellaisia tyynymäisen ja kuusihaarakasmaisen pystyn välistä, osa tyynymäisiä ja osa selvemmin jalallisia.

Korallihaarakkaissa on myös tämän tapaisia valkoisia ja niitähän näkee jatkuvasti maastossa, varsinkin vähän kosteammissa painanteissa. Nämä eivät maastossa tuoneet näitä yleisiä korallihaarakasryhmän valkoisia haarakkaita mieleen.

1 tykkäys

On kyllä erikoisen näköinen, en osaa äkkiseltään ehdottaa mitään lajia. Sukukin jää epäselväksi - tai oikeastaan alaluokkakin:) Tiheähaaraisia kimppuja voi siis olla Clavulinassa ja sitten ilmeisesti myös suvussa Ramariopsis - kumpikaan ei ole Phallomycetidae. Jos pitäisi arvata, niin veikkaan kuitenkin Clavulinaa.

Tuo toinen on P. eumorpha tai P. flaccida. Monisteen kuvassa flaccida on vähän turhan vaalean värinen, vanhemmiten se tummuu ruskehtavankeltaiseksi.

Vaikka moniste on vanha, se on ihan kohtalainen lähtökohta edelleen. Siinä on aika lailla nimiä, joita emme Suomessa ole käyttäneet ja joista meillä ei edelleenkään ole käsitystä - mitä tarkoitetaan. Monet nimet ovat ihan käypiä. Jonkin verran lajeja puuttuu.

Phaeoclavulina on siis käytännössä tuo monisteen Echinoramaria. Kun sienen poimii varovasti, mukana tulee kariketta ihan reippaasti, ritsomorfeja erottuu myös. Isommat karikkeet voi siivota näytteestä pois, mutta niin, että ritsomorfeja jäisi mukaan.

Monisteen alasuku Ramaria ovat mykorritsasieniä (paitsi R. testaceoflava-porukka, joka ei kuulu tänne vaan on jotakin aivan muuta). Useimmat lajit ovat isokokoisia.

Loput, “Lentoramaria”, on hyvin sekalainen. Tulee tapahtumaan, että hajoavat useaksi suvuksi, mutta toistaiseksi sukulaisuussuhteet ovat aika epäselviä. Lentaria dendroidea on phaeoclavulinamainen. R. stricta, R. apiculata ja R. rubella kasvavat puulla.

1 tykkäys

Tähän sopisi kyllä aika hyvin Ramariopsis robusta, mutta lajia ei ole laji.fissä.