Laji.fissä on suvussa korallihaarakkaat (Clavulina) listattuna kolme lajia - harmaahaarakas, korallihaarakas ja ryppyhaarakas. Luin myös kommentin että lajeja olisi useampia mutta niitä ei osata vielä erottaa toisistaan.
Maastossa on tullut vastaan näitä lajeja ja kaksi tyyppiä on tullut tutuksi. Toinen on melko pienikokoinen puhtaan valkoinen ja toinen on selvästi suurempi harmaa/tummanharmaa. Harmaat ovat pienenä vaaleampia ja suurina tummempia. Valkoiset pysyvät puhtaanvalkoisina. Kummatkin esiintyvät ryhmissä eli usein runsaasti itiöemiä näkyvissä jos yhden löytää ja kummatkin kasvavat suoraan maassa/sammalikossa.
Valkoista mallia
Harmaata mallia
Pystyykö näitä tunnistamaan edes tuolla laji.fi tasolla makrotuntomerkkien perusteella? Tuon isomman tummanharmaan kirjaisi mielellään harmaahaarakkaaksi ja valkoiset olisivat sitten ryppy- taikka korallihaarakkaita. Vai pitääkö nämä suosiolla kirjata kaikki korallihaarakkaiksi, ja olisko silloin oikea merkintä Clavurina sp vaiko esim Clavurina coralloides coll. taikka jokin vastaava merkintä?.
Itse keräsin Pisavaaran luonnonpuistosta syksyllä 2017 tuollaista samanlaista hyvin valkoista itiöemää korpikuusikosta sammalikosta. Oli ihan samannäköinen kuin sinun ensimmäisissä kuvissasi.
Yritin siitä kysellä viisaammilta nimeä ja sain vähän samankaltaisen vastauksen. Tässä porukassa voi olla kuvaamattomia lajeja ja siksi nimen sanominen on aika vaikeaa, kunnes joku tutkii tätä porukkaa ja selvittelee tarkemmin. Minä laitoin omani nimelle Clavulina coralloides, mutta hyvin perässä voisi olla coll. tai s.lato eikä Clavulina sp. sekään ole huono idea. Toimita näyte museoon, niin ehkä se aikaa myöten saa nimenkin.
Muuten tästä porukasta minulla ei ole kokemuksia.
Näistä on n. 1o vuotta sitten julkaistu artikkeli, siinä oli mukana myös suomalaisia näytteitä. En ole varma, onko sen jälkeen tuoreempaa tietoa.
Meillä on ilmeisesti 2 tyyppiä C. rugosa - eli niukasti haaroittuvaa ja valkoista sientä.
Ainakin yhtä tyyppiä C. cristata, eli valkoista (tai hieman pinkkisävyistä tai vaalean haramata?) tiheästi haaroittuvaa sekä
pari kolme tyyppiä eri tavalla harmaantuvaa C. cinerea (osa menne nimellä aff. amethystina artikkelissa). AInakin jolleki harmaaharakkaista on tyypillistä jalkaosassa-haaroissa olevat selvästi näkyvät nystyt tai rypyläisyys.
Laittaisin 3 ensimmäistä kuvaa nimellä C. cristata ja kolme viimeitä C. cinerea. Tiedossa toki on, että ne ovat ryhmiä.
Mycological research 113 (2009) Species delimitation in the European species ofClavulina
(Cantharellales, Basidiomycota) inferred from phylogenetic
analyses of ITS region and morphological data
Ibai OLARIAGA, Begon˜a M. JUGO, Koldo GARCI´A-ETXEBARRIA, Isabel SALCEDO
Arvelinkin, että Tapiolta saadaan tähän hyvää perusteellista tietoa, kiitos tästä.
Ylläolevien lisäksi on yksi kystidillinen Clavulina, josta on myös muttama näyte Suomesta: Clavulina incarnata. Se sattaa olla erikostunut kosteaan ympäristöön.
Harmi että nuo sienitieteelliset artikkelit tuppaavat olemaan vain harvojen ja valittujen luettavissa. Tulee mieleen pimeä keskiaika kun kirjoja vartioitiin tarkasti ja pääsy niiden luo oli tarkasti säänneltyä. Kyllä julkisin varoin tehtyjen tutkimusten pitäisi olla kaikkien halukkaiden luettavissa, vasinkin kun sienitieteellisen perustutkimuksen salaamiseen ei ole yleisesti ottaen perusteita.
No se siitä maailmanparannuksesta, kiitoksia paljon kommenteista ja avusta. Nyt kun en itse tiedon lähteille päässyt niin hieman epävarmasti oletan että C. coralloides on sama laji kuin C. cristata. Ilmeisesti C. incarnata on vastaavasti C. coralloidesin muoto tai mahdollisesti siitä erotettava laji, tuosta incarnatasta kun ei Googlella löytynyt mitään muuta kuin maininta Clavulina cristata var . incarnata.
Ainakin kuvia ja dendrogrammeja pääsee näkemään tästä:
Mutta ei siitä paljon viisastu, uutta tietoa ei ole juuri julkaistu. Ainut poikkeus tuo C. incarnata, joka on nostettu lajitasolle 2012. Se on helppo erottaa isojen leptokystidien perusteella muista lajeista. Tunnetaan Britanniasta, Ruotsista ja Suomesta (Sipoo ja joku muu paikka, jota en muista). Ja myös dendrogrammin C. cinerea var. gracilis on nyt C. reae (kuva 1c).
1 tykkäys
Tuolta näytti löytyvän koko artikkeli. Vaikka lehdet pistävät artikkeleita maksumuurien taakse, tutkijat mielellään jakavat ne omilla sivuillaan. Kannattaa aina tsekata. 
1 tykkäys
