Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Savu/pantterikärpässienistä kyssäriä

Pantterikärpässientä on tullut kuvailtua pariin otteeseen, mutta savukärpässienen tunnistamisen kanssa on ollut ongelmia.

Kuvasin tämän pantterikärpässienen viime syyskuussa Espoossa tammien alta. Rengas on uurteeton ja tuppi jyrkkärajainen.

Ja samasta esiintymästä kuvasin sitten myös tämän. Olin lajista hieman epävarma ja mietin savun mahdollisuutta mutta kun esiintyi samassa “kasvustossa” pantterien kanssa ja Sienioppaassa sanotaan pantterin renkaasta että “rengas leveä, riippuva, uurteinen” niin tuumasin että varmaan sekin sitten pantterikärpässieni.

Nyt huomasin fb:n puolella että renkaan uurteisuutta pidetään savun tuntomerkkinä. Samaten Fungi of Temperate Europe kertoo että pantterin rengas on uurteeton ja savun uurteinen. Tuppeakaan ei oikein ole ja popkornit aika runsaita ja harmahtavia.

Luin savukärpässienestä myös että on monimuotoinen ja jaettu välistä useampiin lajeihin. Laji-fissä on vain A. excelsa ja synonyymina A. spissa. Näytteiden kohdalla kaikki ovat kyllä merkattu A. spissaan.

Onkohan tuo renkaan uurteisuus savuryhmää ja pantteria erottava tuntomerkki eli onkohan pantterin rengas uurteeton? Eli tuo alempi on savukärpässieni?

Lisäkyssärinä vielä onkohan suomalaiset savukärpässienet alalajia/muotoa spissa vai tavataanko meiltä muitakin savuryhmän “lajeja”?

Hei,

tuosta alemmasta tuli mieleeni, kun kerran kyselin samankaltaisen perään. Jalassa havaittu punerrus johti lajiksi ruson… En todellakaan ole kummoinen isojen helttasienten tunnistuksessa :wink:

Marja

Kiitos Marja,

rusokärpässieni on tosiaan monimuotoinen ja saattanee sisältää useita lajeja sekin. Tällä ei kuitenkaan ole mallossa mitään punerrusta ja tuo kuvassa näkyvä jalan tyven ruskeus on savukärpässienelle ominaista. Rusolla on myös mielestäni tyypillisesti jalan tyvellä sellaista suomuisuutta. Ruson rengas on kyllä myös pitkittäisuurteinen. Joskus on tullut vastaan itiöemiä joilta puuttuvat ne lämpimät sävyt ja näiden kanssa on joutunut ihmettelemään mutta mielestäni rusolla pitäisi näkyä mallossa ainakin aavistus punertavuutta, jos ei muualla niin ihan lakin pintakelmun alla.

Jos rusolta puuttuisi kokonaan kaikki punerrus ja lämpimät sävyt niin erottaminen savusta voisi olla kyllä vaikeaa kun itiökoot menevät päällekkäin etc eli ei taida olla helppoa skoopillakaan. Minusta tuo kuvaamani ei ole ruso.

Alempi on mielestäni selkeästi savukärpässieni: lakin läiskät eivät ole valkoisia, lakin läiskät ovat epämääräisesti sijoittuneita. Hamemainen selvästi uurteinen rengas sopii hyvin.

Pantterikärpässienellä läiskät ovat valkoisia ja kehämäisen kaltaisesti järjestyneitä. Rengas on tyypillisesti aika alhaalla jalassa: jalka siis tuppaa kasvamaan enemmän pituutta sen jälkeen, kun lakki on auennut. Kovin nuoressa sienessä tämä ei tietenkään ilmene.

Pantterinkin renkaan uurteisuudesta en osaa kummoisesti sanoa, mutta ei selvä uurteisuus ainakaan tyypillistä ole. Toki sisäsuojushan silläkin peittää nuoria helttoja eli on ensin painautuneena helttoja vasten. Uurteisuus on tunnusomaista ainakin savu- ja rusokärpässienelle.

Kärpässieniä on nyt tullut jonkun verran fundeerattua, meillä on kärpässieniteemaa tänä syksynä ja olen kirjoittanut nettisivuille asiaa sitä varten (ei vielä julki). Olen mm. oppinut, että pantterikärpässieni (sekä mm. punakärpässieni) eivät ole ollenkaan läheistä sukua mm. savu- ja rusokärpässienelle. Olen yrittänyt ihmetellä, olisiko makroskooppisia piirteitä, että ryhmät saisi selkeästi erilleen, mutta en ole hoksannut. Mikroskooppinen selvä ero sitten löytyy.

Savu- ja pantterikärpässieni sopivat sikäli saman puun alle, että kasvupaikat ovat samanlaisia. Esimerkiksi Ruissalossa molempia tulee vastaan ja kyllä aika tarkkana saa olla.

Kärpässienistä on netissä hyvä resurssi, jota ylläpidetään: Amanitaceae.org. Se nimistö ja synonymiikka, mikä siellä on, on hyvin ajan tasalla. Nimien spissa ja excelsa tulkitahistoriasta minulle ei ole kummoista käsitystä, mutta A. spissaa on meillä aikoinaan käytetty. Avasin vanhan Suursienioppaan (1976) ja siinä tätä lajia kutsuttiin nimellä A. spissa. A. excelsa oli tuolloin listattu erikseen eli tulkittu toisennäköiseksi sieneksi (“Ilmeisesti eteläinen, meillä ehkä kerran tavattu”).

Nykyään maailmalla tästä lajista käytetään nimeä excelsa (excelsa on vanhempi nimi kuin spissa ja sillä on prioriteetti, mikäli nimet tulkitaan synonyymeiksi). Mitään sellaista tuoretta asiaa ei ole osunut silmiin, että tässä olisi useampi laji meillä tai Euroopassa, mutta eihän se ollenkaan mahdotonta ole. Esimerkiksi variaatioita ja muotoja on tieteelle kuvattu useita.

Kiitos Mika,

nuo sieniatlaksen sivuille kirjoitetut koosteet lajiryhmistä ovat kyllä olleet todella suureksi avuksi. Kärpässienissä on aika monta lajia ja muotoa joista ei löydy oikein tietoa mistään, eikä varsinkaan Suomeen sovellettuna. Varsinkin renkaattomista löytyy monta outoa lajia kuten nämä äskettäin suomalaisen nimen saaneet. Niitäkin olisi kiva yrittää etsiä jos vain tietäisi miten ne tunnistaa.

Kiinalaiset ovat selvittäneet omat kärpässienensä varsin laadukkalta vaikuttavan jutun mukaan:

He erottavat spissa ja excelsa toisistaan sekä morfologisesti että DNA:n perusteella ja löytävät muitakin lajeja läheisyydestä:

A. spissa ja excelsa he erottavat toisistaan itiöillä näin: 8.0–10.0 x 5.5–7.5 µm, Q = 1.2–1.53, Qm = 1.36 ± 0.08 for A. excela; 7.0–9.0 x 5.5–7.0 µm, Q = 1.15–1.35, Qm = 1.25 ± 0.07 for A. spissa.

A. spissa löytyy Kiinastakin muttei excelsa. Vaikka puusta puuttuu europpalainen spissa he ovat sellaisen nähneet Ranskasta. Ja voisihan joku niistä uusistakin löytyä meiltä. Kannattaa pitää silmät auki.