Tämä löytyi 16.11.2024 soistuneesta metsäojasta, tuoreesta kangasmetsästä, järven suojavyöhykkeeltä. Saakohan kuvista mitään irti? iNatissa ehdotettiin lähdelehväsammalia.
Ja onko tuollainen varren “karvaisuus” normaalia, näyttää jollekin muulle kasvustolle?
Lehden laita näyttäisi hampaattomalle (tarkistus luupilla) ja siinä on jonkinlainen palle, mennään siis sukuun Rhizomnium.
Rhizomnium magnifolium tai pseudopunctatum olisi sitten laji. Koko esimerkiksi ei ihan hahmotu niin hyvin kuin maastossa ja kuvat menevät vähän epäselväksi suurennettaessa, joten ihan varmasti en uskalla sanoa, kumpi.
Varren karvaisuus eli ritsoidit ovat ihan normaali juttu.
Koko hahmottuu jotenkuten männyn neulasista ja koivun lehdistä. Lehtien laita pitää kesällä siis mennä luupilla tarkistamaan. Onko koko juurikin erottava ominaisuus?
Lehtilaidasta varmistuu, ettei sekoita esim. Plagiomniumeihin. Mutta kyllä tämä aika selvä Rhizomnium on kuvastakin. Pseudopunctatumilla on pyöreämpi lehden kärki, keskisuoni ei ulotu kärkeen ja lehden reunus on ohuempi kuin magnifoliumilla. Magnifoliumilla lanttopäiset lehdet ja isompi koko. Luopioisten kasvistosta löytyy tietoa ja varmaan sammalkirjoja on vielä saatavilla (Suomen sammalet, Sammalten kirja). Pidemmälle jos haluaa, niin pitää ruotsalaiset Nationalnyckeln-kirjat hankkia.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.