Lisää kuvia ja myöhemmin sääskiäkin 😉 [Sciara hemerobioides -harsosääski]

[Terttu_Sepponen]

Tällaiseen törmäsin tänään ihan sattumalta. Täytyihän sitä kuvata. Sitten huomasin, että täällä onkin vain yksi viesti, jonka kuva on parinkymmenen vuoden takaa Kokkolasta. Kirkkaasta keltamustasta väristä huolimatta ei ole kiinnittänyt foorumilaisten huomiota. Kokoakin oli harsosääskeksi reilusti, noin 6-7-mm. Nimeämisessä ei tällä kertaa ollut vaikeutta, vaikka Laji-sivustolla onkin aika niukasti kuvia näistä.

Joensuun Kiihtelysvaara 23.7.2026

[Terttu_Sepponen]

Tänään löysin näitä jo kotipihan kukkapenkistäkin ihan useita. Tämä pariskunta oli jo ryhtynyt lisääntymispuuhiin.

24.7.2026

[Eeva-Liisa_Hallanaro]

Näitä kaunokaisia on näkynyt viime päivinä paljon myös täällä Ruovedellä. Suomenkielinen kutsumanimi on tuomaansääski, mikä ei ehkä ole ihan “virallinen” lajinimi, koska ei näy laji-sivustolla. Kymmenkunta vuotta sitten kohtasin harsosääskien toukkakulkueen eli aarremadon. Silloin joku asiantuntija – taisi olla Pekka Vilkamaa – arveli, että toukat ovat todennäköisesti juuri tuomaansääsken toukkia.

[Terttu_Sepponen]

Eeva-Liisa, kiitos kun kerroit ihan kuvan kanssa tästä sääskien erikoisesta massamuutosta. Tutkin asiaa ja opin, että tämä ilmiö on kohtalaisen harvinainen ja tapahtuu silloin, jos ravinto tai sopivan kostea karikekerros loppuu. Toukat lähtevät hakemaan uutta parempaa ympäristöä. Tällainen “mato” voi olla jopa metrin mittainen, jolloin siinä on tuhansia toukkia. Olisipa hienoa joskus kohdata tällainen muutto! Sinun kuvasi on todellakin aarre

Tuomaansääski näyttää olevan ihan tunnettu kansankielinen nimi, mutta kuten mainitsit Laji.fi ei tunne sitä. Kysyin asiaa myös Googlen tekoälyltä ja sain mielestäni tällä kertaa hyvän vastauksen. Liitän sen tähän, jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan.

1. Alkuperäinen tieteellinen nimi (Sciara thomae)

Suomenkielinen nimi on suora käännös lajin vanhasta tieteellisestä nimestä. Carl von Linné kuvasi lajin alun perin nimellä Tipula thomae, ja myöhemmin se tunnettiin pitkään nimellä Sciara thomae. [1, 2]

• Tieteellinen lajinimi thomae viittaa Pyhään Tuomaaseen (engl. St. Thomas, saks. Sankt Thomas).
• Lajin viralliseksi tieteelliseksi nimeksi vakiantui myöhemmin Sciara hemerobioides, mutta vanha lajinimi jäi elämään suomenkielisessä käännöksessä Tuomaansääski. Sama logiikka toistuu esimerkiksi saksassa, jossa lajin yleiskielinen nimi on edelleen Thomsas-Trauermücke. [1, 2]

2. Miksi Laji.fi ei tunne nimeä?

Suomen Lajitietokeskus (Laji.fi) ylläpitää Suomen lajiston virallista kansallista nimistöä. Jotta suomenkielinen nimi pääsee viralliseen rekisteriin, sen täytyy olla erillisen nimistötoimikunnan (tässä tapauksessa hyönteistutkijoiden eli entomologien) virallisesti hyväksymä.

• Suomessa on yli 300 harsosääskilajia (Sciaridae). Koska ne ovat pienen kokonsa vuoksi erittäin vaikeita määritettäviä, niille ei ole systemaattisesti luotu virallisia suomenkielisiä lajinimiä. [1]
• Koska tuomaansääski ei ole virallisen nimistötoimikunnan vahvistama nimi, Laji.fi luokittelee sen pelkästään “harsosääskeksi” ilman suomenkielistä lajitarkennetta. [1]

[Eeva-Liisa_Hallanaro]

Kiinnostavia tietoja, Terttu! Arvelinkin vähän, että tuo vanha tieteellinen nimi on suomenkielisen nimen taustalla. Jos harsosääsket kiinnostavat enemmänkin, niin vinkiksi, että kirjassa “Metsän salainen elämä” on koko luku harsosääskistä. (Kehtaan nyt mainostaa tuota kirjaa, vaikka itselläni on siinä sormet pelissä.) Löytynee kirjastosta.

[Terttu_Sepponen]

Kiitos, Eeva-Liisa. Hyvä, että “mainostit”. Tilasin sen kirjastosta luettavakseni.

[Ilari_Kamarainen]

On muuten hyvä kirja. Oppii paljon asioista, mihin ei muuten perehtyisi. Lukemisen välissä oli pakko mennä luupilla tutkimaan kantoja​.