Mikä sen maitohapon virallinen engl. nimi on, jota voi käyttää esim sen CB huuhtomiseen skoopatessa? Eli kun tilaan sitä ulkomailta niin jokunenkin Lacto-alkuinen kirkas neste on tarjolla?
Eiköhän se ole lactic acid.
Sitä on ehkä ollut Myco Servicessä, joka taas ei ole englanninkielinen. Siellä on muitakin happoja. Nyt en jostain syystä löytänyt edes itse CB:tä.
Huuhtominen ei ole itselleni tuttua. Milloin sitä tarvitaan?
E270
Lactic acid, mjölksyra. En tiedä mistä saa puhdasta maitohappoa edullisesti. Itse ostin pienen etsinnän jälkeen vinkistä täältä
Tulee aika kalliiksi kun toimituskulut ovat 8 euroa.
Tsekkaan Henri tuon putelin.
Huuhtominen ehkä väärä termi. CB imeytetään pois ja tilalle ‘uitetaan’ tuo maitohappo. Olin siis viime viikolla Sienisystematiikan ja -elokolgian työpajassa Konnevedellä ja sielä tätä testasin Huhtisen vihkosen ohjeen mukaan. Löysin netistä eri nimillä puteleita, esim. Lactoglycerin ja vast. ja totesin että ovat varmasti eri litkuja kaikki keskenään enkä keksinyt mikä on oikea.
Mitä tuolla tekniikalla katsotaan? Vai onko se vaan esim. vettä sopivampaa tavaraa CB:n tilalle että värjätyt rakenteet näkyy paremmim? T: vielä mahtuu litkuja ja jauheita kaappiin
Hyvin tod.näk. juurikin noin, mutta pitää etsiä löydänkö sen muistiinpanon missä tuosta oli maininta. Liitän tänne jos löydän, asiaa tuli niin paljon että kaikki ei pysynyt päässä.
Jotain tän tyyppistä pätkää löytyi:
“Maitohappo pitää myös lämmittää. Ensin lämmitetään CB jonka jälkeen se imeytetään pois ja lisätään maitohappo pisara lasille, johon se pala siirretään ja lämmitetään taas, jonka jälkeen peitinlasi päälle. Tämä tekee sen että ympäristö on vaalea ja vain rihmat, itiöt ym. siniset.”
-Voi olla että joku muukin pätkä tulee vastaan, palaan sit uudemman kerran.
Maitohappo on myös hyvä nectriamäisten sienten tutkimisessa. Monella rakenteet muuttavat väriään LACissa mutta Bionectriceae-lajien kohdalla ei muutu mikään.
Vähän vastaavan näkymän varmaan saa, kun hakkaa näytteen ensin hajalle KOHissa ja imeyttää sen jälkeen pienen määrän värjäävää reagenssia lasin alle. Monesti tausta tulee aika vaaleaksi ja lisäksi näyte on hyvin hajalla. Tämä kuitenkin hidastaa sen verran, että kannattaa käyttää vain haasteellisissa tapauksissa. Ainakin käävillä ja orvakoilla toimii. Eri sieniryhmille on tietenkin eri tekniikoita.
Lisäys: KOH-preparaatin annetaan kuivua hetki ennen värireagenssin lisäämistä. Minulle on suositeltu tätä kongopunalla, mutta en omista sellaista karsinogeenia, joten olen tehnyt CB:llä. Ilmeisesti phloxine B voisi korvata kongopunan olematta yhtä vaarallinen aine.
Limasienissä itiöiden pintarakenteita ja joitain hyaliineja rakenteita saadaan hienosti esiin värjäämällä niitä seoksella jossa on maitohappoa ja puuvillasineä. Ilman värjäystä kuvan itiöiden pintarakenteita on vaikea nähdä.
Mutta tätä tarkoitusta varten ei tarvitse välttämättä ostaa erikseen maitohappoa koska Myco-Sevice myy Baumwollblauta in Milchsäure eli valmista maitohapon ja puuvillasinen blandista.
Itse ostin maitohappoa yhtä hyvin spesiaalia tarkoitusta varten joka liittyy polarisaatiokuviin. Muuten en tiedä mitä sillä tekisin kun värjäykseen riittää tuo Myco-Servicen blandis jolla y.o. itiökuva on siis värjätty.
Itiöiden värjäys tehdään niin että näyte laitetaan Myco-Servicen blandikseen hetkeksi, esim. minuutiksi. Sitten huuhdellaan näyte varovasti vedellä pariin otteeseen siinä lasilla. Eli lisätään vähän vettä, imeytetään nestettä vaikkapa nessun kulmaan, ja toistetaan tämä tarvittaessa pariin kertaan. Silloin sineä on jäljellä vain imeytyneenä itse näytteeseen ja sulkuneste on vaaleaa. En ole tässä koskaan lämmitellyt mitään.
