Laitoin mikroskoopin tilaukseen
Nyt mietin että mistäs sais helpoiten puuvillasiniä ja melzeriä ja KOH:ia jotka toimii hyvin?
Onko joku luotettava nettikauppa tiedossa?
Kysy lähimmältä kasvimuseolta. Noita aineita voi tilata kyllä netistä, mutta kaikki eivät ole hyviä. Osa CB:n nimellä myytävistä aineista ei tuota oikeaa reaktiota. Olen törmännyt valmiiseen Melzeriin, josta helttasienityypit eivät sano mitään pahaa, mutta kääväkkäiden rihmasto ei vain jotenkin kostu siitä aineesta.
Tämän puljun CB ja KOH toimivat, mutta Melzer ei (välttämättä):
https://www.myko-service.de/c/mikroskopierbedarf/faerbemittel-reagenzien
asiaa hieman sivuten, miten NaOH toimisi KOH :in korvikkeena sienten mikroskopiassa? riittääkö siis että käyttäisi samanlaista vahvaa emästä vai pitääkö olla nimenomaan tuo K mukana? On aavistuksen verran helpompaa löytää esim. alepan siivoustarvikehyllystä ja toimii ainakin hyönteisten genitaalipreparoinnissa rasvan ja muun ylimääräisen liuottajana.
t. Jari Jokela
Myko-servicestä minäkin olen kemikaalit ostellut. Sieltä saa myös kohtuu edullisesti muutkin skooppauksessa tarvittavat tilpehöörit kuten slaidit ja peitinlasit. Vaikka Temusta saa näitä vielä vähän halvemmalla niin mielellään tulee ostettua myco-servicestä.
Aitoa Melzeriä ja Hoyeria ei ole helppoa saada mistään. Jos joku tietää mistä niitä saisi niin kiinnostaisi varsinkin tuo Hoyerin medium (kestopreparaattien tekoon).
Ei ole kokemusta eivätkä kirjatkaan mainitse muistaakseni kyseistä ainetta. Kuitenkin myös KOHia näyttäisi saavan viemärinavausrakeina: Teknoseesam 530g viemärinavausaine rae | Prisma verkkokauppa. Tuosta saa yli 10 litraa 3 - 5 % liuosta, mistä sienimikroskopian kulutuksella riittää perillisille asti. Suosittelisin tilaamaan valmista liuosta pienessä kätevässä pullossa.
1 tykkäys
Minäkin nyt vähän sivua aihetta. Ovatko nämä kemikaalit välttämättömiä sieniä skoopatessa? Saako tarvittavia yksityiskohtia näkyviin vain vedellä?
Tietääkseni kotelosieniä skoopataan paljon myös vedessä, ehkä jotain muitakin sieniryhmiä. Kääväkäsmikroskopiassa vesipreparaatteja ei tehdä.
Erilaisten aineiden on tarkoitus värjätä rihmat ja muut rakenteet niin, että ne näkyvät hyvin (ovat läpinäkyviä muuten), tai saada aikaan värireaktioita, jotka ovat tärkeitä määrityksessä. KOH ei juuri värjää, mutta sillä saa sienen rakenteen hajalle ja näkee esimerkiksi gleokystidit parhaiten. CB on sen verran jähmeää, että siinä itiöt pysyvät paikallaan mittausta varten. Monenlaisia kemikaaleja siis kannattaa käyttää.
1 tykkäys
Mistä sen näkee/tietää että esim. tuo Melzer ei toimi? Tai yleensä olipa litku mikä tahansa.
Vain kokemuksen kauttako?
Mitenkähän pitkä toimivuus noilla nesteillä on (avattuna)…?
Ainakaan omissa pulloissa ei näy esim. viim.käyttöpvä. Vain valmistusvuosi ilmeisesti…
Se Myco-Servicen Melzer, jota olen testannut, sai kaikki näytteet näyttämään huonokuntoisilta; rakenteet eivät turvonneet alkuperäisiin mittoihinsa, vaan jäivät ruttuisiksi.
Melzer voi mennä vanhaksi, mutta kokemukseni mukaan kestää useita vuosia. CB ja KOH säilyvät hyvin, mutta KOH pitää säilyttää pidempiä aikoja muovipullossa. Testaus onnistuu määritetyillä näytteillä, joissa tietää olevan tietyn reaktion. Jos sitä reaktiota ei saa aikaan jostain pullosta otetulla aineella, tietää, että aine on huonoa.
Minusta KOH ei säily hyvin. Kun pullon avaa siihen pääsee hiilidioksidia, joka reagoi KOH:in kanssa ja muodostaa kaliumkarbonaattia (=jotain valkoista lähellä pullon pohjaa). Olen ratkaissut sen niin, että minulla on harvoin avattavassa pullossa 20 % KOH, josta otan vähän ja laimennan sopivasti kun useammin avattava pullo on menettänyt voimansa.
Ja kaikkia näitä aineita kannattaa säilyttää tummassa pullossa poissa auringosta.
Ja kun tilaa myco-servicestä niin
Puuvillasini veteen liuotettuna?
Toinen vaihtoehto joku maitohapossa 80% tms?
KOH siis ehkä kannattaa tilata 20% vahvuisena ja tyhjä pullo lisäksi johon laimentaa itse. Tavallinen vesi käy laimennukseen?
CB maitohapossa.
KOH:n laimennuksesta en tiedä, mutta ei kai akkuvesikään kallista ole.
Minulla oli vielä hetki sitten vuonna -97 tehty 5 % KOH isommassa pullossa, mistä täyttelin pientä nokkapulloa. Siinä en havainnut mitään sakkaa. Nyt minulla on sakkaisesta pullosta otettua ainetta, jolla ainakin Skeletocutis delicatan rihmat näyttivät turpoavan niin, että melkein S. papyraceaksi luulisi. Ainakin tuo reaktio toimii.
1 tykkäys
Myco-servicen pullot on tehty tummasta lasista ja pullo 3% KOHia siellä taitaa maksaa alle vitosen. Kannattaa varmaan ostaa myco-servicesta pullo 3% KOHIa, siitä saa samalla sen pikkupullon jos haluaa sitä myöhemmin täytellä. Itse olen ostanut myco-servisestä myös pikkupullon 20% KOHia (toisiin tarkoituksiin). Tuosta KOHin säilyvyysongelmasta en tiennytkään. Nyt kun katson 3% pulloa niin siellä on tosiaan pohjalla jotain valkoista “sakkaa”. Täytyy varmaan blandata tuosta 20% pullosta tuoreempi satsi. Steriiliä vettä (akkuvettä) saa Motonetista vitosella 5 litraa ja apteekista 3 eurolla litran. Sitä voi käyttää myös kosteakammioviljemissä.
Kannattaa ostaa samalla myös pari pulloa immersioöljyä varastoon, sitä saa kulumaan jos skooppaa paljon. Samaten Lugol ja Kongorot/NH3 voivat olla hyödyllisiä. Ammoniakki on myös hyödyllistä joidenkin sienien tunnistamisessa. Itse olen ostellut sieltä muitakin kemikaaleja joista en kyllä edes tiedä mihin niitä voisi käyttää. Pitäisi löytää joku nettilähde jossa käytäisiin läpi näiden eri kemikaalien käyttöä sienihommissa.
Eli varmistan nyt: skoopatessa käytetään 3% KOH vesiliuosta? Korjatkaa jos meni väärin!
Myko-servicen sivuilta KOH tuotteen lisätiedoista:
"3 %: Kuivuneen materiaalin turpoaminen mikroskopiaa varten
20 % - 40 %: Makrokemialliset reaktiot (esim. Cortinarius, Russula, Lactarius jne.)"
Mutta kertokaa te kokeneet enemmän ja tarkemmin. Ja missä näyttäissä KOHia ja milloin puuvillasiniä
1 tykkäys
Skoopatessa tosiaan laimea 3 - 5 % KOH-liuos.
Makro tarkoittaa yleensä isompaa, silmin nähtävää kohdetta, mutta mitään en noista helttasienten makrokemiallista reaktioista tiedä. Jotkin käävät (esim. Erastia) muuttavat väriä, kun päälle tiputtaa KOH-pisaran, mutta tähän riittää laimea liuos. Ehkä helttasienet vaativat tujumpaa tavaraa?
CB on hyvä yleisreagenssi, joka tuottaa selkeän näkymän. Kuitenkin täysin tuntemattomasta sienestä kannattaa tehdä preparaatit kaikilla litkuilla. Jos on jotain hajua lajista, litkun voi valita sen mukaan: esimerkiksi amyloideja rakenteita epäiltäessä luonnollinen valinta ensimmäiseksi litkuksi on Melzer. Sitten tarpeen mukaan voi tehdä leikkeet muuhunkin/muihinkin reagensseihin.
Minä katselen lähinnä orvakka- ja kääpänäytteitä. Yleensä aloitan KOH:lla koska siinä koputtelemalla saa monet näytteet hajalle. Teen niin että ensin ilman koputtelua selailu 200-400x:llä, jos olen ottanut palat esim mallosta ja hymeeniosta erikseen niin pystyn tunnistamaan / muistamaan mikä pala oli mistäkin. Sen jälkeen kevyesti peitinlasia koputtamalla pinsettien kannalla tai jotkut käyttää lyijykynän kumipäätä ja välissä taas selailua. Tätä koputtelu - selailu paria toistetaan riittävän monta kertaa. Toistot riippuen lajin itiöemän kovuudesta, osa leikkeistä levähtää KOH:ssa hetkessä puuroksi ja osa on kovia eikä tahdo edes KOH:n + lämmön vaikutuksesta hajota sulkunesteen sekaan. Kun leikkeet on puurona sulkunesteessä ei voi enää vannoa mitkä rihmanpätkät ovat mallosta ja mitkä vaikka pillien suulta, tästä syystä siis aloitan ensin ilman koputtamista. Minulle oli pitkään hankala nähdä miittisyyttäkään helposti, siihen KOH toimi minulla parhaiten. Sitä puuroa selaamalla ja rihmoja seuraamalla löytää septat (väliseinät) tai esim. alkeisrihmavoittoisista lajeista valtavasta alkeisrihmamassasta paksuseinäiset tukirihmat. Koputtamisen hyötynä on myös se että kun näyte on levällään, eikä rihmastoa ole paljonkaan päällekkäin, voi skoopin kondensaattorin himmentää lähes maksimiin, joka lisää kontrastia, joka taas auttaa näkemään melkein (KOH:ssa)läpinäkyviä osia paremmin. KOH:ssa en katso itiöistä kuin muodon. Ja tosiaan yleensä en edes mene yli 400x:lle joten minun katselemien lajien itiöt eivät suuren suurina yleensä silloin näykkään. KOH:ssahan (myös meltzerissä) itiöt lämpövärisee hervottomasti, mikä poissulkee mittaamisen.
KOH:n jälkeen yleensä siirryn CB:hen. CB värjää hymeenion soluja, tehden niiden ja sitä myötä myös itiöiden löytämisen helpommaksi. CB:ssä etsin nopeasti mielenkiintoisimmat kohdat ja siirryn suurempiin suurennoksiin. Minulla on öljyobjektiiveina sekä 50x että 100x. Kun peitinlasin päälle on laittanut öljytipan tekee se kuivaobjektiiveihin takaisin siirtymisen vaikeaksi. Vanhassa skoopissa minulla on 8x joka on niin lyhyt ettei se tahriinnu. Se on oiva keino etsiä nopeasti uusi kiinnostava kohta ja vaihtaa sitten uudestaan esim. 100x:lle.100x:llä laajempi selailla työlästä. CB on sulkunesti missä käytän eniten aikaa. Se on jähmeää joten kaikki mittaaminen siinä. Samoin kystidien, kiteiden, piikkisyyksien yms… etsiminen ja tarkempi tutkiminen. CB:hän haihtuu niin hitaasti että samaan näytteeseen voi palata jopa seuraavana päivänä ilman ongelmaa. Teen myös leikkeitä melzeriin mutta se ei ole minulla niin paljon käytetty kuin KOH ja CB. Minä miellän löytäväni meltzerissä gleokystidit parhaiten. Joissakin lajeissa kun on hyvin vähän itiöitä ne saattaa spotata parhaiten siinä. Mutta ainakin vilaisen värireaktioiden varalta, koska jos niitä on aukeaa määrityskaavat paljon nopeammin.
Loppuun vielä että vaikka koputtelu on eniten KOH:n juttu niin ilman muuta koputtelu muissakin sulkunesteissä kannattaa. Varoo vaan hajottamasta herkkää peitinlasia. Samoin kaikkiin sulkunesteisiin pätee että yllättävän pieni tippa riittää. On helpompi ujuttaa myöhemmin hieman lisää nestettä kuin koittaa sotkematta kuivata lasien välistä pursuavaa nestettä. Tätä minulle on kokeneemmat aina toitottaneet ja opettelen sitä edelleen.
2 tykkäystä
Jos skoopissa on kameraputki ei haittaa vaikka itiöt kuinka tanssii, kyllä ne kuvassa on liikkumatta. Ja mittaaminen on paljon helpompaa, nopeampaa ja tarkempaa kuvasta. Mittaamiseen voi käyttä esim. Piximètre.
Mistä helpoiten saa puhdistusainetta immersioöljyn poistamiseen (EDIT: objektiivista ennenkaikkea)?
OMAX myyntisivuilla yhden immersioöljyn kohdalla lukee " It can be easily cleaned from slides with a bit of xylene on a lens tissue and is supplied in a bottle with applicator tip so no pipette is necessary."
Eli ksyleeni suomeksi? Mutta voiko sille objektiivia puhdistaa vai pitääkö olla jotain muuta siihen?
Jossain ohjeessa neuvotaan vain linssipaperilla kevyesti poistamaan öljy. Onko se riittävä toimenpide myös työrupeaman päätteeksi vai vain kun siirrytään hetkeksi pois öljyobjektiivin käytöstä, jottei öljy tahraa vääriä asioita välissä?
EDIT: valmistajan skoopin käyttöohjeessa tälläinen teksti:
“Clean the dry objective lens using the cameracleaning kit if the immersion oil is on the dry objectives lens. Clean the 100Xobjective lens first using the camera cleaning kit after observing the specimen withthe 100X objective, then clean the specimen. More persistent dirt should beremoved using a little bit alcohol. Do not use organic solvents for cleansing”
Eli mitähän alkoholia nyt kaupasta sitten pitäisi hakea ja millainen kameran putsaus setti on oikea, ostin kyl mikroskoopin mukana sellaisen missä kameran kuvakin on, pullossa lukee että lcd-screen cleaner.