Nämä kolme lajia ovat vaivanneet minua jonkin aikaa. Uusin tutkimus lajien taksonomiasta lienee tämä kiinalainen vuodelta 2018. Sen mukaan kaikilla lajeista on hieman eri itiökoot:
- karvaskääpä 3,5–4,5 × 1,5–2 μm ; Q = 2,19–2,38
- maitokääpä 4–5 × 1–1,5 μm ; Q = 3,86–4,11
- harmokääpä 4,5–6 × 1–1,5 μm ; Q = 3,75–3,92.
Ongelma tässä on se, että alustavasti määrittämäni sienet eivät yleensä sovi noihin kokoihin. Pienet poikkeamat ymmärrän, mutta erot ovat välillä suuriakin. Itiöt ovat yleensä liian lyhyitä ja suhteessa liian paksuja (liian matala Q-arvo).
Esimerkiksi yksi löytämäni kääpä on itiöidensä puolesta lähimpänä karvaskääpää, vaikka muiden piirteiden perusteella pitäisin sitä harmokääpänä. Itiöiden pituus yltää juuri ja juuri 4,5 mikrometriin, eli harmokäävän itiöiden alaraja onkin minun löydölläni yläraja. Sieni oli mielestäni hapan muttei karvas.
Kiinalaisessa tutkimuksessa oli mukana suomalaisiakin harmo- ja maitokääpiä, joten mittausten luulisi pätevän täälläkin. Oma kokemukseni on kuitenkin se, että sekä harmo- että maitokäävän itiöt ovat noin 3,5–4,9 × 1,2–1,6 μm pitkiä. Q-arvo on yleensä ollut 2,5–3,8. Onko muilla kokemusta “liian pienistä” harmokäävän itiöistä?
Toinen mysteeri on se, miten harmo- ja maitokäävän erottaa toisistaan. Kiinalaisen määrityskaavan mukaan lajien ero on kuivan pillistön värissä: harmokäävän pillistö on kellertävä. En ole huomannut, että tuosta tuntomerkistä olisi mitään hyötyä lajimäärityksessä.
Itse olen ajatellut, että rantametsien (kerman)valkoiset käävät ovat maitokääpää ja vanhojen havumetsien savunharmaat käävät harmokääpää. Mikäli tämä pitää paikkansa, sen luulisi tarkoittavan, että maitokääpä suosii lehtipuita ja harmokääpä havupuita. Kiinalaisessa tutkimuksessa suurin osa kummankin lajin näytteistä on kuitenkin peräisin havupuulta. Lisäksi kumpaakin lajia on ilmeisesti löydetty koivulta Suomesta.
Mitähän tässä siis pitäisi loppujen lopuksi ajatella? Onko maito- ja harmokäävän määrittäminen arpapeliä ilman sekvensointia? Onko näitä joku Suomessa kokeillut sekvensoida? On niitäkin, jotka pitävät harmo- ja maitokääpää samana lajina, mutta kiinalaisen tutkimuksen puussa kumpikin laji muodostaa nätisti oman ryhmänsä.