Nämä Postiat on hankalia, ainakin kuvien perusteella tunnistaa.
Mutta…voisiko olla Puuterikääpä ( Postia ptychogaster). Kun Puuterikäävällä on se rihmastopallo niin silloinhan se on helpohko tunnistaa.
Etenkin tuossa ykköskuvasssa näyttäisi siltä että siinä on samantapaista rihmastoa.
Niemelän krjassa sanotaan että: Lakki…lusikka/huppumainen, tyvi levittäytyy usein leveästi puulle mutta kiinnittyy vain napamaisista kohdista…tyvi voi olla pitkä 1-3cm.
Sopisi mielestäni aika hyvin tuohon kuvan kääpään.
Kasvoi kuusimaapuulla, rantametsässä/ryteikössä missä runsaasti maapuuta.
Pohjois-Savo Iisalmi.
Lakin muodossa on tuollainen napamainen liittymiskohta, mutta mietin, kasvoivatko nämä jonkinlaisessa loukossa, mistä muoto voisi johtua. Varma määritys vaatisi joka tapauksessa mikroskopoinnin. Kuvien perusteella Postiat ovat hankalia, kuten myös mikroskoopissa.
Eipä oikeastaan, sahattu kuusenkanto joka oli osin sammaleen peitossa, siinä sammeleisessa osassa kasvoi. Suht laho kanto, 3 astetta.
Hyvin oli osittain näkyvillä, sen takia havaitsin sen.
Pillipinta oli kyllä erittäin epämääräinen, en saanut siitä oikein tolkkua, hampaiset, pitkulaiset, sokkeloiset, osin pyöreät…1-2-3/mm.
Mutta…jäänee epävarmaksi tapaukseksi, kuten aattelinkin.
Helposti itse ohitan maastossa nuo Postialta näyttävät käävät, ovat niin hankalia.
Laitanpahan tähän vielä yhden Postian tämän pvän kääpäilystä.
Ulkoisten tuntomerkkien perusteella voisi olla Sinikääpä (P.casesia).
sokkeloiset pillit, syvällä pilleissä siniharmaata, lakki karvainen, kosketuksesta siniharmaantui.
Kuusi maapuulla kasvoi.
Mutta oletus vain on…
Kyllä tämä sitä porukkaa on. En ole näiden määritykseen kunnolla perehtynyt, ja joillain lajeilla erot ovat hyvin pienet. Ilmeisesti Niemelän kääpäkirjasta on tulossa uusi versio, jossa nämä on sitten kuvattu ihan suomeksi, jos ei halua englanninkielistä tieteellistä artikkelia tankata.
No eipä haluja niitä tankata eikä ymmärrystä…
Olisipa hienoa jos Kääpäkirjasta tulisi uusi versio, onhan se kuitenkin hieno perusopas.
Siitähän nuo ko. käävänkin tuntomerkit on peräisin.
Yritän vain itse päästä eroon näiden Postioiden ohittamisessa maastossa,
jos tulee taas niitä vastaan pitää laittaa kuvaa vaikka lajilleen/suvulleen ei pääsekkään varmuuteen.
Tämä viimeisin on todennäköisesti joko Postia simulans tai cyanescens. Aito caesia myös mahdollinen, mutta epätodennäköinen. Se onkin ainoa skoopissa helpompi määritettävä tästä porukasta.
Tuo ensimmäinen Postia ei selviä kuin skooppaamalla, kuten Pauli jo mainitsi. Puuterikääpä ihan mahdollinen, myös lapakääpä, Postia floriformis tai joku muu epätyypillisesti kasvanut Postia.
Onko tuo P.Caesia (Sinikääpä) harvinaisempi kuin muut Postiat?
Jos näitä Postioita vie Atlakseen millä nimellä ne sinne kannattaa laittaa?
Siellä on Sinikääpäryhmä – Postia caesia coll. Voiko siihen laittaa kaikki ne Postiat joissa on sinisyyttä?
Entäpä muut?
Lisäys…onhan siellä näköjään Haprakäävät – Postia…eli tänne ilmeisesti?
Aito Postia caesia on aika harvinainen ja eteläinen. Taitaa pohjoisin löytö olla Kuopiosta, jos oikein muistan. Oulun kokoelmista sitä löytyy 1b, 2a ja 2b alueilta. Vain kerran olen itse lajin nähnyt maastossa Porissa. Oli selvästi hyvin karvainen ja voimakkaan sininen. Simulans voi myös olla lähelle tätä näköä, mutta yhden kokemuksen perusteella kanta ulkonäköön on huteralla pohjalla.
Voit hyvin pistää nämä selvästi sitä porukkaa olevat Postia caesia coll.
Lehtipuilla kasvavat kapeaitiöiset voit laittaa Postia alni coll.
Jos tiedät, että on Postia, voit jättää pelkälle sukutasolle.
Puuterikäävältä ( Postia ptychogaster) näyttää ?
Lakillista osaa ei ollut. Pehmeän pumpulimainen.
Kasvualusta: männyn kanto, osin erittäin pitkälle lahonnut (laho 5), osin erittäin kova (laho 1).
Kasvustoja molemmissa laho-osioissa, pieniä yksittäisiä palleroita ja palleroiden kasaantumia.
Tämä näyttää juuri siltä mitä ennen nähnyt Puuterikääpiä. Kasvavat hieman onkaloissa, juurakoiden mutkissa jne…
Tosin…tässä ei ollut mitään pillipintaa kuten joissain Puuterikää löydöissä ollut.
Nuoria yksilöitä?
Kasvoi koivulla, sahattu pöllinpätkä. Tämä kasvualusta ei oikein täsmää (Niemelän kirjan mukaan). “…hyvin harvoin lehtipuut”
Pillit 4-3/mm, näyte kellastunut kuivuessaan, kuivunut kovaksi.
Tuoreena ei tullut maisteltua (…polttavan kitkerän makuinen; Niemelä)
Kuivuneesta näytteestä sitä makustelin ja kyllä siitä makua vieläkin lähti…
Toinen vaihtoehto on Tippakääpä (Postia guttulata)
Oletko katsonut itiömuotoa skoopilla, ettei ole esimerkiksi P. tephroleuca? Kuivanäytteitä en ole makustellut, joten en osaa sanoa, vaikuttaako kuivattaminen makuun.
P. guttulataa en ole nähnyt kuin muistaakseni kerran (on hieman eteläisempi). En ehkä sitä lähtisi ensimmäisenä veikkaamaan. Sinisävyjä ei näy, joten ei ehkä ole P. caesia/alni coll.
Omasta mielestäni voisivat hyvinkin sopia Harmokääpään (P.tephroleuca), ainkin osin.
Itiötä oli sankoinjoukoin…muodoiltaan vähän sitä ja tätä.
Sinkiläinen on.
Lisätty teksti 6.11.2024:
Näytettä skooppaillut ja melkoisella varmuudella on Harmokääpä (P.tephorleuca), basidiossa kiinni oleva itiö täsmää Harmokäävän itiöön (allantoidi), Meltzer reaktio amyloidi. _________________________________________________________________
Tässä vielä yksi vaalea “postimainen” kääpä samalta kääpäilyltä
Kasvualusta: kuusi mp, halk. 35cm, pitkälle lahonnut.
Pillit 1-2/mm sokkeloiset/pitkulaiset, tuoreena voimakas hapan tuoksu (en maistellut tuoreena…), tuoreena myös erittäin hauras, ei sinistynyt kosketuksesta tms…hieman kellertävää lakin yläpinnan värityksessä.
Oma ajatus; Karvaskääpä (P.stiptica) taas… Tosin tuo itiöiden muoton ei mielestäni ihan täsmää? Eikä tuo pillijenkään koko…
Kuitenkin…nuo sinkilät…onko ne isoja? Oma tulkinta on että ovat…Niemelässä maininta että ovat isoja.
Tätä en oikein tajunnut mitä ko. kirjasa sanottiin; “…säteen suuntaisia rihmoja kimppuina”…
Voisiko se tarkoittaa tuota skooppin näkymää joka on kuvassa?
Skooppikuvista on aina hankalampi nähdä asiat kuin itse skoopatessa.
Ensimmäisessä tapauksessa on monen näköisiä itiöitä. Pitäisi katsoa, millaisia basidioissa kiinni olevat itiöt ovat. Sillä tavalla varmistuu, mitkä itiöt kuuluvat tarkasteltavalle lajille, mutta mittaukset tehdään irtaallaan olevista. Tarkastelu Melzerissä ja rihmojen punaharmaa heikko amyloidi reaktio voisi antaa tukea harmokääpämääritykselle.
Toisessa tapauksessa voisi olla P. stiptica. Yhdessä kuvassa voisi olla tuollaisia rihmastokimppuja. Tutki vielä kuitenkin muutkin lajit, joilla on saman tyyppisiä itiöitä.
Jep…näkymä skoopissa tietty huomattavsti selkeämpi, nuo kuvat on mitä on…eli suttua.
Vertasin juuri tuota P.stiptica (Karvaskääpä) näytettä oikeasti määritettyyn näytteeseen (M.K määrittänyt) näytteeseen ja siinä itiöt oli kuin Niemelän kirjasta.
Sitäkin miettinyt kun näytteitä kuivattaa kuivurissa niin eikös siinä hommassa itiöt eri lajeilta päädy toiseen näytteeseen? Aika selvältä hommalta se tuntuisi… ne vieraat itiöt päätyisivät tietty muun lajin pinnalle?
Ja tuo asia mitä mainitsit basidioista ja itiöistä oli taas uutta (tai unohtunutta) tietoa itselle…
Tämä ei yleensä ole ongelma. Joskus löytyy vieraita itiöitä, mutta en ole tutkinut, kuinka usein ne ovat saman satsin (päivän) muiden lajien itiöitä. Kontaminaatiohan saattaa tapahtua jo luonnossakin. Huonokuntoisissa näytteissä on monesti ties mitä homeitiöitä.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
