Kääpä kuusen kannolla [ Syaanikääpä, Postia cyanescens ]


28.10-20 Taalintehdas, Ison Masuunijärven vanha pienialainen “laidun” jonka kuusimetsä on valloittanut.
Kannot kovia. Ensin luulin tätä joksikin orakkaaksi. Tällä on kuitenkin selvä pillistö. Pillien kokoa on vaikea määritellä sokkeloisuuden takia. 2-3 /mm lienee aika lähellä totuutta. Lapakääpä kasvaa tämäntapaisissa ryppäissä, reunan väri sopisi sinikäävälle. Hajuton ja melko helposti murrettavissa.
Kuvassa oikeanpuoleinen pystyrivi on kuivanäytteistä.

Postia caesia-porukkaan olisin ensisijaisesti tätä laittamassa. Lajimääritys vaatii aina skoopauksen siinä ryhmässä. Puulaji on hyvin tärkeä tieto määrityksessä. Jos puuta ei tunnista maastossa, voi myös ottaa palan puuta mukaan, josta sen voi määrittää (jos se ei ole ihan mössöä).

Päädyin tässä syaanikääpään, Postia cyanescens. Eli on sitä Postia caesia-ryhmää.

Onko joku uusi laji, kun kääpäkirja ei tiedä tästä mitään?

Niemelän (2016) kirjassa mainitaan, että lajeja on luultavasti useampia kuin P. caesia ja P. alni. Täältä löytyy artikkeli, jossa Miettinen ym. (2018) sitten kuvasivat nuo lajit: https://www.researchgate.net/publication/323855557_Postia_caesia_complex_Polyporales_Basidiomycota_in_temperate_Northern_Hemisphere

Kaikkia artikkelin lajeja ei tavata Suomessa, mutta en muista, mitä niistä ei täällä tavata. Itse en ole näihin vielä järin paljon perehtynyt, koska määrittäminen on niin vaikeaa ellei joissain tapauksissa mahdotontakin perinteisin menetelmin. Keräilen välillä näitä, laitan nimeksi Posta caesia coll. ja kirjaan isäntäpuun ylös. Ehkä joskus yritän määrittää.

Tavallisimmat lajit tuosta ryhmästä Suomessa ovat havupuilla P. cyanescens ja simulans. P. caesia on eteläpainotteinen ja aika harvinainen.P. auricoma ja subviridis ovat harvinaisia ja viimeisestä on vain yksi löytö Suomesta.

Lehtipuilla tavallisimmat ovat P. alni ja simulans (simulans siis kasvaa sekä havu- että lehtipuilla) sekä useimmiten haavalla kasvava P. populi.
Caesiosimulans on löytynyt vasta Ahvenanmaalta.

Ovat erittäin vaikeita määritettäviä. Ainoastaan tuo P. caesia on helppo saada lajilleen.

Olen yrittänyt määrittää muutama näistä. Yleensä käytän kongopunaa ammoniakissa ellei ole erityistä syytä käyttää jotain muuta sulkunestettä. Huomasin, että kongo ei toimi näissä lainkaan, koska itiöiden paksuus kasvaa ja hyyfien seinämät paisuvat moninkertaisiksi. Täytyy käytää puuvillasineä kuten jutussakin, jotta määritys onnistuisi.

Anteeksi kun vastaan vanhaan ketjuun, mutta sinikääpien määrittäminen mietityttää. Löysin eilen jonkin sinikääpälajin itiöemiä kuuselta. (Taisivat olla vanhoja, koska yhdestä itiöemästä kömpi ulos neljä toukkaa.)

Minulla ei ole puuvillasineä, joten mittasin itiöt KOH:ssa ilman värjäystä. Mikro- ja makroskooppiset piirteet sopisivat parhaiten lajiin Postia simulans, mutta voiko itiömittauksiin luottaa, kun en käyttänyt puuvillasineä?

Mikäli itiömittauksiini on uskominen, olisi kai ainoa muu vaihtoehto Postia caesia. Löytämäni käävät eivät olleet karvaisia, mutta jossain kirjassa luki, että karvat liimautuvat vanhemmiten kiinni lakkiin. @Matti_Kulju Voisitko tarkentaa, mitkä piirteet tekevät P. caesiasta helpon määritettävän?

Tästä sinikääpien porukasta löytyy ladattava artikkeli osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/238584
Siinä sanotaan näin:
Morphologically P. caesia is easy to recognize due to
its hairy, often distinctly bluish basidiocarps and microscopically
by its amyloid/cyanophilous hyphal segments in trama. It is
most similar to P. simulans, which however does not produces
pigmented, strongly amyloid hyphae in tube trama, and has
longer basidiospores and smaller pores as a rule.

Noista segmenteistä löytyy artikkelista kuvakin, joka kannattaa käydä katsomassa. Itse olen lajin nähnyt vain kerran maastossa ja arvasin silloin, että nyt voisi olla se aito caesia. Se ainakin oli hyvin sininen ja karvainen. Tuo simulans voi myös olla kunnolla karvainen ja sininen.

Eli itiöiden koko ja nuo värjäytyvät segmentit olisi se varmin erottava tekijä.

Vaikeinta näissä tämän porukan lajeissa on itiöiden mittaaminen, joka vaatii hyvän skoopin ja lehmän hermot. Erot on niin pieniä, että usein jää aika epävarma olo siitä, menikö oikein. Caesia on kuitenkin sellainen, että siitä yleensä jää hyvä mieli määrityksen jälkeen. Valitettavasti se vain on harvinainen.

Melzerin reagenssikin toistaiseksi puuttuu, mutta itiöistä huomasin kyllä, että ne ovat pidempiä kuin P. caesialla pitäisi keskimäärin olla. P. simulansiin sen sijaan itiöt sopisivat melko täydellisesti. Pillit ovat tuossa näytteessäni sulautuneet yhteen niin, ettei niitä pahemmin mittailla. Itiöemät olivat vain heikosti sinisiä, eivät lähelläkään artikkelin kuvan P. caesiaa.

Kun ottaa tuntomerkkien lisäksi huomioon mainitsemasi yleisyyden ja P. caesian eteläpainotteisuuden, niin eiköhän tämä sieneni ole varma P. simulans. Kiitoksia avusta.