Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Kääpä kuusen kannolla [ Syaanikääpä, Postia cyanescens ]


28.10-20 Taalintehdas, Ison Masuunijärven vanha pienialainen “laidun” jonka kuusimetsä on valloittanut.
Kannot kovia. Ensin luulin tätä joksikin orakkaaksi. Tällä on kuitenkin selvä pillistö. Pillien kokoa on vaikea määritellä sokkeloisuuden takia. 2-3 /mm lienee aika lähellä totuutta. Lapakääpä kasvaa tämäntapaisissa ryppäissä, reunan väri sopisi sinikäävälle. Hajuton ja melko helposti murrettavissa.
Kuvassa oikeanpuoleinen pystyrivi on kuivanäytteistä.

Postia caesia-porukkaan olisin ensisijaisesti tätä laittamassa. Lajimääritys vaatii aina skoopauksen siinä ryhmässä. Puulaji on hyvin tärkeä tieto määrityksessä. Jos puuta ei tunnista maastossa, voi myös ottaa palan puuta mukaan, josta sen voi määrittää (jos se ei ole ihan mössöä).

Päädyin tässä syaanikääpään, Postia cyanescens. Eli on sitä Postia caesia-ryhmää.

Onko joku uusi laji, kun kääpäkirja ei tiedä tästä mitään?

Niemelän (2016) kirjassa mainitaan, että lajeja on luultavasti useampia kuin P. caesia ja P. alni. Täältä löytyy artikkeli, jossa Miettinen ym. (2018) sitten kuvasivat nuo lajit: https://www.researchgate.net/publication/323855557_Postia_caesia_complex_Polyporales_Basidiomycota_in_temperate_Northern_Hemisphere

Kaikkia artikkelin lajeja ei tavata Suomessa, mutta en muista, mitä niistä ei täällä tavata. Itse en ole näihin vielä järin paljon perehtynyt, koska määrittäminen on niin vaikeaa ellei joissain tapauksissa mahdotontakin perinteisin menetelmin. Keräilen välillä näitä, laitan nimeksi Posta caesia coll. ja kirjaan isäntäpuun ylös. Ehkä joskus yritän määrittää.

Tavallisimmat lajit tuosta ryhmästä Suomessa ovat havupuilla P. cyanescens ja simulans. P. caesia on eteläpainotteinen ja aika harvinainen.P. auricoma ja subviridis ovat harvinaisia ja viimeisestä on vain yksi löytö Suomesta.

Lehtipuilla tavallisimmat ovat P. alni ja simulans (simulans siis kasvaa sekä havu- että lehtipuilla) sekä useimmiten haavalla kasvava P. populi.
Caesiosimulans on löytynyt vasta Ahvenanmaalta.

Ovat erittäin vaikeita määritettäviä. Ainoastaan tuo P. caesia on helppo saada lajilleen.

Olen yrittänyt määrittää muutama näistä. Yleensä käytän kongopunaa ammoniakissa ellei ole erityistä syytä käyttää jotain muuta sulkunestettä. Huomasin, että kongo ei toimi näissä lainkaan, koska itiöiden paksuus kasvaa ja hyyfien seinämät paisuvat moninkertaisiksi. Täytyy käytää puuvillasineä kuten jutussakin, jotta määritys onnistuisi.