Kuvasin tämmöisen 06.07. Pieksämäellä Ankelen kalkkilouhoksen viereisessä hienossa lehdossa. Itiöemiä oli vain tämä yksi joka kasvoi jonkun lehtipuun maaoksalta. Itiöemä on nuori eivätkä pillit ole vielä kehittyneet. Näyte on kuivahtanut aika tummaksi ja kutistunut kuivuessaan.
Tämä viimeinen kuva pillistön aihioista on 10x ja kuva-alan leveys noin 2 mm.
Harmi kun niin nuori. Voisi olla joku kivakin laji, mutta pitäisi nähdä se kunnolla kehittyneenä. Taitaa jäädä mysteeriksi.
Kiitos Matti, paikalla tulee käytyä säännöllisesti joten saattaahan tuo löytyä vielä uudemman kerran. Nyt tuli kerättyä harmittavan nuorena, mutta näistä jalkakäävistä näkyy olevan aika paljon julkisia ITS -sekvenssejä joten voisihan tuon laittaa selvitykseenkin. Ilmeisesti ITS aukeaa näillä hyvin ja erottelee myös lajeja? Itse kun mietin vaihtoehtoja niin nuori suomukääpä tuo ei mielestäni ole. Se on paljon tappimaisempi oman kokemukseni mukaan eikä sillä ole noita kuvassa näkyviä teräviä suomuja. Pikarikääpä olisi mielenkiintoinen vaihtoehto mutta ehkä kevätkääpä on kuitenkin luultavampi. En vain ole koskaan nähnyt pikarimaista kevätkääpää. En sitten tiedä voisiko vielä jokin muu jalkakääpä tulla kyseeseen.
Pikarikääpä minullakin tuli mieleen, vaikka en ole koskaan sellaista nähnyt. Tuo ulkoasu väreineen sulkee aika monta muuta mahdollisuutta pois. Paitsi jos väri on poikkeava syystä tai toisesta. Suomukäävältä se ei näytä. Joskus pienillä oksilla kasvaa vähän poikkeavia itiöemiä pienen kasvualustan takia.
Sekvenssi mahdollinen, mutta niissäkin itiöivä on parempi onnistumisen kannalta. Sitä kyllä voisi ajatella, varsinkin jos ei tee lisää itiöemiä.
Tätä olenkin miettinyt (esim. kupusieniin liittyen) elikkä siis sekvenssiin pitäisi kerätä mielummin itiöiviä näytteitä? Tiedätkö koskeeko tuo muitakin sieniryhmiä kuin kääpiä? Onkohan tuolle jotain teoreettista perustetta vaiko lähinnä jotain käytännön syitä eli siis vaikuttaako tuo kehitysvaihe jotenkin sekvenssin onnistumiseen vai onko kyseessä ennemminkin näytteen edustavuus ja skopiaominaisuudet tms?
Keräsin joku viikko sitten ylivuotisen kaulusmaatähden. Nehän on usein aika siistejä ylivuotisina. Jäin siitäkin miettimään että kelpaisiko sekvensoitavaksi. Tai jos keräisi joltain kupusieneltä vain itiönäytteen niin riittäisikö se sekvenssiin. Tulee paljon kysymyksiä kun ei ole koskaan opiskellut biologian perusteita taikka mitään mykologiaan liittyvää teoreettista puolta.
Perustuu siihen, että jokaisessa solussa on dna ja rihmastossa solut on isoja (väliseinien/sinkilöiden väli) ja siten näytepalaan tuleva dna:n määrä on pienempi suhteessa itiömassaan, jossa jokaisessa itiössä on dna. Eli pienemmällä näytemäärällä saadaan enemmän dna:ta monistukseen. Monistuksen onnistuminen on siksi todennäköisempää itiöivästä kohdasta otetusta näytepalasesta. Siksi pala kannattaa mieluummin ottaa esim. heltoista, ei jalasta. Eli pelkät itiötkin käyvät hyvin. Näin minä olen tämän asian käsittänyt.
Toki sekvenssi onnistuu myös itiöttömästä tapauksesta, jos materiaali on hyvää eikä vierasta itiöitä tule paljon mukaan monistumaan.
Oukei ja kiitos, tuo onkin järkeen käypää.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
