Melanoleuca-pohdintaa

Melanoleuca (sataheltat) on epäkiitollinen suku… mutta avataan taas siitä kuitenkin keskustelu. Nimenomaisesti nostaisin nyt esiin yhden Melanoleuca-tyypin, joka makroskooppisesti muistuttaa toisiaan. Itiöemät ovat suhteellisen pieniä, ja suhteellisen harvahelttaisia verrattuna muihin Melanoleucoihin. Heltat voivat olla ruskettuvia. Sienten yleisväritys on ruskea - harmaanruskea. Jalassa jonkinlainen tyvipaksunnos.

Tällainen tapaus kasvoi 14.9.2020 Espoossa kuusen karikkeessa tienpenkassa:

Tällainen oli 21.9.2019 Espoon ja Kirkkonummen rajalla karulla soramaalla:

Ja tällainen Espoossa 20.9.2014 avoimella soraparkkipaikalla:

Kaksi ensimmäistä nyt ainakin näyttävät tosi samanlaisilta.

Onkohan kukaan pannut merkille tai ehkä skoopannut juuri tällaista Melanoleuca-tyyppiä?

Funga Nordican avulla ei varmaan kovin pitkälle pääse eikä se ole varmastikaan tässä suvussa viimeinen sana, mutta panin merkille lajin Melanoleuca microcephala, joka taisi olla ainoa Melanoleuca jonka helttojen tiheydelle annettiin joku muukin adjektiivi kuin crowded. Sillä heltat olivat “medium spaced to crowded”.

Lamellae moderately close sanotaan M. malenconiin kohdalla. Sopisiko se?

https://www.researchgate.net/profile/Michal_Tomsovsky/publication/283300638_Identity_of_Agaricus_brevipes_Bull_Melanoleuca_brevipes_Tricholomataceae_Basidiomycota/links/5631e6d608ae0530378d387a/Identity-of-Agaricus-brevipes-Bull-Melanoleuca-brevipes-Tricholomataceae-Basidiomycota.pdf

Kiitos Stefan, tuo voisi tietysti olla myös yksi mahdollisuus. Onkohan kukaan muu kiinnittänyt itse maastossa tähän satahelttatyyppiin huomiota?

Minusta nuo (varsinkin pienet) Melanoleucat ovat hämäriä tapauksia. Kuluvana syksynä olen kuvaillut tuollaisia suunnilleen kuvasi kaltaisia Melanoleucoja pariinkin kertaan. Mistä lajeista on kyse, sitä en tiedä, enkä nyt hämmästyisi vaikka sukukin olisi minulla väärin. Vikan kuitenkin skooppasin ja oli amyloidit itiöt joten ei kait sitten mikään Pluteus tule ainakaan kyseeseen. Tässä pari kuvaa viime viikonlopulta Virtasalmen ja Haukivuoren kirkkojen nurmikoilta. Kummassakin tapauksessa kyse oli hiekkamaan nurmikoista ja puustona lähinnä mäntyä ja taisi jokunen koivukin näissä kasvaa.

Viimeisen kuvan sienen otin näytteeksi ja skooppasin.

Kohtuu harvahelttaisia ja pientä tyvipaksunnosta löytyy. Itiökoko on hieman suuri esim. M. microcephalalle. Kystidejä en löytänyt taikka tunnistanut. Olis kiva saada varmistus edes sukutasolla.

Suku on epäilemättä oikein, eli Melanoleuca. Jos kystidejä ei ole, Funga Nordican kaava menee suoraan lajiin Melanoleuca melaleuca, jonne on tässä teoksessa lumpattu iso määrä vanhoja lajeja. Mutta tämä nyt ei varmaan vielä riitä…

Kiitos, ehkäpä kirjaan nämä sitten tuohon lajiin huomautuksella taksonomisesta epävarmuudesta. Näitä oli sekä Virtasalmella että Haukivuorella runsaasti nurmikoilla ja ulkonäkö vaihteli liukuvasti suht paljon esim. lakin värin osalta, osittain riippuen siitä olivatko kuivia vaiko märkiä.

Ketjun ensimmäinen sieni on nyt sekvensoitu. Tulosten perusteella näyttäisi olevan riittävän varmaa, että kyseessä on piennarsataheltta, Melanoleuca stridula. Sekvensoinnin lisäksi apuna oli artikkeli “Melanoleuca galbuserae, M. fontenlae and M. acystidiata—Three New Species
in Subgenus Urticocystis (Pluteaceae, Basidiomycota) with Comments on M.
castaneofusca and Related Species” joka on julkaistu Journal of Fungissa. Tekijät Antonín, Para, Sevciková ja Kudlácek.

Stridulan tuntomerkeistä tuon artikkelin mukaan:
has a larger, 18–50 mm broad, rather dark (gray-)brown pileus; a
distinctly bulbose stipe; slightly smaller basidiospores, 7.0–8.0(9.0) × 4.75–6.0 µm, average
7.9 × 5.4 µm; and consistently absent cheilocystidia and caulohymenium

Elikkä sinun sekvenssisi mätsäsi artikkelin sekvenssiin JN616467 joka on stridulan neotype Italiasta?

Onkohan tuo artikkelin stridula sama sieni kuin laji.fin stridula? Lajista on epitype Ruotsista, mutta tästä ei löydy ainakaan julkista sekvenssiä. Artikkelissa taasen neotype on Italiasta. Kaikki nuo artikkelin stridula sekvenssit ovat etelästä (Tsekki, Slovakia, Itävalta, Italia). Kokeilin blastata noita sekvenssejä Unitessa ja lähimmät mätsit olivat M. melaleucaa joka on puolestaan sekin taksonomisesti hyvin sekava nimi joukolle kystidittömiä Melanoleucoja… Ruotsin artfaktassa stridulasta (NA laji) kerrotaan näin " Epityp från Uppland (1937) och flera nyare fyndnoteringar finns, men fortfarande råder oklarhet kring taxonomi och tolkning av vad som avses med namnet." Tanskalaiset ovat puolestaan sitä mieltä että stridula ei ole ainakaan tanskalainen laji eikä sitä mainita myöskään FTE:ssä eli eivät ota kantaa siihen mitä lajia nimellä tarkoitetaan?

Elikkä on siis tämä artikkelin eteläinen stridula josta neotype Italiasta ja sitten on se stridula jonka epitype on Ruotsista ja sitten on tanskalaiset jotka eivät halua käyttää nimeä stridula mistään Melaleucasta. Ja lopulta laji.fi jossa on paljon havaintoja nimellä M. stridula - mutta mikä on se laji josta tätä nimeä Suomessa käytetään?

Laittelin tästä pidempää tarinaa fb:n puolella, mutta kirjoitetaan tähänkin tiivistelmä miten tämän ymmärsin. Oma löytöni täsmäsi aika lailla yksi yhteen (= ei yhtään todellista emäseroa, muutama gappi) Antoninin artikkelissa mainitun itävaltalaisen näytteen MW491338.1 kanssa joka Antoninin kuvassa on samassa haarassa neotyypin JN616467 kanssa. Neotyypin sekvenssi on ikävä kyllä niin lyhyt että jouduin jättämään sen nyt pois.

Pariin virolaiseen ja slovakialaiseen stridula-näytteeseen (Uniten UDB011632, MW491340.1) näillä oli kolmen emäksen ero. Antonin hyväksyy tuon slovakialaisen MW491340.1:n stridulaksi tuossa artikkelissa.

Merkillepantavaa on, että kohtalaisen moni pohjoismainen näyte (JX429120.1, JX429117.1, NOBAS465-17) kuitenkin menee puussa samaan kohtaan kuin Antoninin artikkelissa kuvattuun uusi laji Melanoleuca fontenlae. Fontenlae näyttäisi olevan vielä pienempi ja hieman vaaleamman harmaanruskea laji kuin stridula, ja sen tyvipullistuma ei olisi niin selvä.

Nimeä Melanoleuca melaleuca esiintyy tosi monella puolella näitä puita. Tämän lajin neotyyppi näyttää kuitenkin olevan varsin kaukana tästä stridula-porukasta. Tästä nyt voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että Funga Nordican kuvaus tästä ryhmästä ei ole ollenkaan ajan tasalla, koska siinähän stridula luetaan melaleucaan.

Joo laitoin kommenttia tännekin kun tuo FB on suljettu ryhmä. Blastasin tuon Italian neotyypin Unitessa ja aika hämärää puuta tuli

Blastasin vielä tuon Itävaltalaisen Unitessa

Näissä ei voi varmaan yhtään luottaa nimiin mutta jos nimet tuosta poistaisi niin ei oikein näytä olevan mitään selkeää “stridulanippua” tai siis nippua tuon italialaisen taikka itävaltalaisen sekvenssin ympärillä. Tai siis nyt on nipun alku kun sinun sekvenssisi menee itävaltalaisen viereen…

Harmi että tuo sekvenssointi on niin kallista, muuten olisi hauska kerätä paljon näytteitä näistä ja sekvenssoida ne kaikki. Näitä pienehköjä tummia (kystidittömiä) Melanoleucoja on kyllä tullut melko usein vastaan. Itselläni niille ei ole mitään nimiä, paitsi että ovat M. melaleuca työnimellä kansioissani.

Pari kommenttia vielä tähän. Laji.fi:ssä tosiaan on melko monta vanhempaa havaintoa Melanoleuca stridulasta. Mietin, voisiko johtua siitä, että vanhassa vuonna 1992 ilmestyneessä Nordic Macromycetes 2-kirjassa M. stridula on omana lajinaan. Tosiaan sitten Funga Nordica yhdistää sen M. melaleucaan ja nyt sekä Vizzinin että Antoninin artikkeleissa se on taas oma lajinsa.

Vizzinin ja Antoninin puut eivät niin kovin erilaisia loppujen lopuksi ole, mutta parissa tapauksessa Antonin on tehnyt uusia lajeja koska aikaisempiin nimiin liittyi ongelmia. Vizzinin artikkelissa muuten todetaan, että kystidien puute tai olemassaolo eivät välttämättä ole edes lajituntomerkki, ainakaan sillä ei saa isompia taksonomisia ryhmiä erilleen. Toki se on “kätevä” yksiselitteinen tuntomerkki määrityskaavan laatijalle, ja ilmeisesti stridula sekä Antoninin uutena lajina kuvaama M. acystidiata ovat kystidittömiä.