Tässä muutama:
Pihalta Idänvirpiangervolta.
Pihlajalta, onko pihlajaryhäkoi?
Koivulla, onko koivuseulakoi?
Vaala 14 ja 15.6.2026
Koivulla, onko myös koivuseulakoi?
Puolanka 13.6.2026
Tässä muutama:
Pihalta Idänvirpiangervolta.
Pihlajalta, onko pihlajaryhäkoi?
Koivulla, onko koivuseulakoi?
Vaala 14 ja 15.6.2026
Koivulla, onko myös koivuseulakoi?
Puolanka 13.6.2026
Inatissa ykkönen määritettiin Agromyza spiraeoidearumiksi.
Inatissa pihlajalta oleva määritettiinkin pihlajakääpiökoiksi. Ero pihlajarysäkoihin on ilmeisesti tuo käytävä, joka pihlajakääpiökoilla alkaa laajemman laikun ulkopuolelta.
Koivulla olevista ei ole vielä varmuutta. Tekeekö joku muu laji samantapaisia jälkiä?
Yllä pihlajassa tosiaan pihlajakääpiökoin miina, jossa kapea alkukäytävä (monesti jää myöhemmin läiskän sisään, mutta erottuu yleensä silti). Pihlajaryhäkoi on myös myöhäisempi miinaaja.
Koivuista ainakaan jälkimmäinen ei ole koivuseulakoi eikä todennäköisesti ensimmäinenkään. Esim. monet lehtipistiäistoukat aloittavat syönnin tuollaisesta reiästä. Alla esimerkki koivuseulakoista, jolla tyypillisesti toukkia/reikiä yhdessä lehdessä paljon ja reiän ympärille yleensä jää miinasta ruskettuneita osia, joissa voi vielä nähdä ulostetta. Samoin yksittäiseen lehteen melkein aina jää jokin keskeytynyt miina/kuollut toukka, jolloin reikien ohella lehdessä näkyy pieniä läiskämiinoja ilman reikää.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528). Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.