Pieni lentävä hyönteinen on löytänyt tiensä kotiimme. Mikä on kyseessä? Onko tuholainen vai jokin muu koi/ koisa tullut meille talvehtimaan. Huomasin yhden illalla puseroltani ja luulin aluksi villalangan pätkäksi. Tänään olen näitä saanut kiinni jo ainakin kymmenen. Ettei vaan olisi turkis- tai vaatekoi?
Tänään aamulla yksi lensi tyynyn alta, kun rupesin petaamaan. Löytynyt lisää taas kolme. En vaan saa hyvää kuvaa siivistä, kun on niin pieni otus. Katon rajassa viihtyvät enimmäkseen paikallaan. Kuiva-aineet on käyty läpi ja sieltä ei löytynyt mitään. Täytyy seuraavaksi aloittaa kaikkien vaatekaappien läpikäynti, jos tuo onkin turkiskoi. Jättää mustan jäljen, kun ltökän nitistää.
Kelmukovertajakoi (Acrocercops brongniardella), toukka elää tammen lehdessä, aikuinen talvehtii. Ei ole tuholainen. ali
Kiitos vastauksesta. Sain jo mieheni hermoromahduksen partaalle, kun aloin suunnittelemaan suursiivousta. Tytärkin itki jo villapaitojensa puolesta. On ihanaa asua luonnon helmassa, mutta täytyy oppia sietämään muutamaa ötökkää.
Tuossa vähän isompi kuva. Toissapäivänä pääsi vielä pakoon ennen kuin sain kameran kasaan, mutta tänään kamera oli jo odottamassa otuksen ilmestymistä. 
Hei, tyttäreni kaappia siivotessa tämä tippui kuolleena eteeni. Onko kyseessä vaatekoi? Minkä kokoinen vaatekoi on? Olen ymmärtänyt, että on aika pieni.
Aiemmin syksyllä meillä lenteli kelmukovertajakoita niin paljon, että oikein häiritsi olemista. Niitä oli kaikkialla. Silloin suihkautin myrkkyä katonrajoihin. Olisiko siihen kuollut. Mutta mikä laji kyseessä. Kelmukovertajakoi näytti silloin tummemmalta.
Myöhemmin löytyi samasta kaapista vielä paljon isompi kuollut kellertävä siivekäs. Siinä roikkui mukana raidallinen toukankuori. Harmi en ottanut kuvaa, jos joku olisi tunnistanut.
Taitaa meillä sittenki olla tuholaisia.
Minusta kuvissa on ennemmin Acrocercops andreneli, sillä yksilöt näyttävät tummemmilta kuin “perinteiset brongniardellat”. Kuvasta lajia ei pysty määrittämään vaan määritys vaatii genitaalien tutkimista tai viivakoodausta.
Tuo andreneli on meillä ja laajalti muuallekin Eurooppaan hiljan levinnyt tulokas, jonka olemassaolo on ymmärretty vasta ihan muutama vuosi sitten. (kts. Acrocercops andreneli - LepiWiki). On hyvin mahdollista, että tämä laji selittää ainakin osittain brongniaredellan voimakkaan yleistymisen ja leviämisen.
Lisään tuohon Lepiforum juttuun omana käsityksenä sen, että nuo Norjan havikset tuntureilta selittyvät minusta sillä, että vaellustilanteissa yksilöitä voi tavata “mistä vaan” ja tämän lajin kohdalla lisänä on vielä se, että se talvehtii aikuisena ja tämänkin lajin aikuiset etsivät talvehtimispaikkansa “oikean brongniardellan” tapaan lisääntymisympäristönsä ulkopuolelta (eivät talvehdi tammissa vaan hakeutuvat esim. kuusen ja katajan oksiin tai sisätiloihin). Tälle vaellussepustukselle taas perusteena on oma kokemus Virolahdelta eli omat pyydykseni ovat alueella, jossa tammia ei ihan lähellä kasva (lähimmät tietämäni yli kilometrin päässä) ja pitkän aikasarjan aikana olen saanut pyydyksiini 2 kertaa Acrocercopseja ja ovat liittyneet selvään vaellustilanteeseen. Kaikki nuo yksilöt ovat olleet lajia andreneli. Ensimmäinen noista kerroista oli vuonna 2020 ja toinen 2022.