Mitä kääpiä 1? [Fomes fomentarius, Phellinus igniarius, Fomitopsis pinicola]

Heinävesi 6.12.2018 - yritän opetella näitä yleisiä kääpiä, joten varmistusta kaipaisin näille. Kiitos!

  1. taulakääpä koivulla
    k%C3%A4%C3%A4p%C3%A41%20koivulla%20061218

  2. arinakääpä koivulla

  3. kantokääpä koivulla

Kyllä…oikeita nimiä lajeille ovat.

2 tykkäystä

Kiitos!

Kyllä, samaa mieltä. Arinakäävästä voidaan vielä tarkentaa, että koivulla kasvava arinakääpä on useimmiten sysikääpä. Lepänarinakääpäkin voi kasvaa koivulla.

2 tykkäystä

Tämä olikin itselle uutta tietoa koivulla kasvavasta Arinakäävästä. Itselle vaan jäänyt päähän se kun joskus kävi kääpäkurssia se että isäntäpuu määrittää pitkälti mikä Arinakääpä on kyseessä. Katsoin vanhasta (2006) Niemelän Käävät puiden sienet kirjaa niin siinä tosin mainitaan että Koivunarinakääpä ja Sysikääpä saattavat osoittautua samaksi lajiksi ja uusimmassa (2016) Niemelän kääpäkirjassa ei koko Koivunarinakääpää olekaan vaan pelkkä Sysikääpä. Onko se nyt niin että koivulla olevat ovat joko Sysikääpää tai Lepänarinakääpää?
Se hieman askarruttaa kun kirjassa mainitaan että koko olisi keskikokoinen (Sysikäävällä), itse kun on löytänyt koivulla kasvavia arinakääpiä mitkä ovat todella isoja eli onko ne sitten todennäköisesti Lepänarinakääpiä? Tuossa linkki aiemmin foorumille laittamaani kuvaa isoimmasta arinakäävästä mitkä on tullut vastaan:

Paljonhan näitä nimi etc. muutoksia tapahtuu käävissä, hyvä että tämäkin tuli esille.

Sysikääpä ja koivunarinakääpä on yhdistetty ja sysikääpä on se käytettävä nimi. Lepänarinakääpä voi kasvaa myös koivussa ja se tuo ongelmia tuohon määritykseen. Itiökoossa olisi ero. Oulussa on kokoelmissa yksi koivulta kerätty arinakääpä, joka sekvensoinnin perusteella on lepänarinakääpä. Miten usein se kasvaa koivulla, sitä ei taida olla minkäänlaista käsitystä. Näitä lajeja kun on pidetty helposti tunnistettavina ja yleensä ei ole skoopattu. Laitettu nimi ulkomuodon ja puulajin mukaan.
Voisihan tuota ottaa ohjelmaan ja alkaa skooppaamaan noita näytteitä. Sattaahan sieltä tulla yllätyksiä. Aiemmin pidettiin selvänä, että lajit meni puulajin mukaan. Sysikäävän koko vanhana on minulle vähän epäselvä, kasvaako yhtä isoksi kuin lepäarinakääpä?
Eli koivulla kasvavat selvästi pileaattiset lajit ovat nämä ja sitten on pikireunakääpä, jonka lakki on pieni.

Muutamia vuosia sitten kuvasin koivulta tämän arinakäävän, jonka osasin kyllä silloin jo yhdstää käsitykseni mukaan oikeaan sukuun. Jokin asia minua kaiveli ja kysyin sitä silloin arvoisalta kääpäasiantuntijoiden porukalta, että mitä mieltä he olisivat tästä lajista? Koin silloin, että minut suorastaan naurettiin pellolle! Eli etkö sinä nyt arinakääpää tunne? Tuollaista palautetta saadessaan, miettii ehkä perusteellisesti minkälaiseen porukkaan onkaan ryhtymässä? Erosin välittömästi ryhmästä! Päätin kuitenkin jatkaa arinakääpienkin tutkimista! Erikoista ajatella noita aloittelijan kokemuksia nyt, kun aikaa on mennyt tapauksesta vain muutamia vuosia. Nyt koko arinakääpien porukka on luotu uudestaan! Sysikääpä oli silloin vain pohjoisen laji, nyt se on jokapaikan laji koko Suomessa. Tilalle on tullut mustakääpä, josta havaintoja lienee aika vähän? Tämä kuvaamani kääpä oli itiöemiltään pienikokoista ja kasvoi ryhmissä. Väri oli kuten kuvassa näkyy, päältä musta ja alta vaaleanruskea tai beice. Kasvoi suolla, hyvin vetisellä paikalla.