Miten tallentaa ns. joko/tai - laji

Kaikkia lajeja ei pysty maastossa määrittämään, esimerkkinä vaikka lajipari idänkenttämyyrä vs. lännenkenttämyyrä, josta maastohavainnot jäävät väkisin kenttämyyrä sp.ksi. Samoin huonosti nähty majavalaji alueilla joissa kahden majavalajin levinneisyysalueet menevät pällekkäin eli määritystä ei voi tehdä sijantiin perustuen. Tai vaikka hämärässä isohko kauris, joka voi olla valkohäntäkauris tai täpläkauris. Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin.

Tällaiset voi tallentaa alimman yhteisen taksonin nimellä, esim. idänkenttämyyrä/lännenkenttämyyrä nimellä ruohomyyrät tai Microtus. Lisätiedoissa voi tarkentaa määritystä.

Toinen vaihtoehto on että lisäämme tarvittavia lajipareja tai -ryhmiä tietokantaan ns. aggregaatteina. Esim. Birdlife on määritellyt linnuille yleisesti käytetyt lajiparit, mutta onko nisäkkäille tehty samaa?

Mikko / Lajitietokeskus

Nyt nisäkkäistä on määritelty tällaiset ryhmät, mutta vastaavia voidaan luoda lisää:

serotiinit/isolepakot/kimolepakot - Eptesicus/Nyctalus/Vespertilio
viiksisiippa/isoviiksisiippa - Myotis mystacinus/brandtii
pikkulepakko/vaivaislepakko - Pipistrellus nathusii/pipistrellus

Mikko / Lajitietokeskus

Tämä on ongelma, johon ei ole täydellistä ratkaisua :slight_smile:

Lajiparien/ryhmien määrittely taksonomiatietokannan kautta on raportoinnin kannalta helppo ratkaisu, mutta siinä on ongelmana jäykkyys: vain ylläpitäjät voivat luoda uusia ‘työkalunimiä’, joiden paikka systematiikassa tiedetään. Eräät ylläpitäjät tekevät näitä omiin ryhmiinsä, toiset eivät pidä niistä. Perhosissa olisi käyttöä esim. Diachrysia stenochrysis/chrysitis -parille, mutta ylläpitäjät eivät ole asiasta innostuneet. Diachrysiassa on pari muutakin lajia, joten Diachrysia-sukutasolla on vähän liiankin väljä.

Taksonipuupohjainen ratkaisu ei myöskään toimi hyvin silloin, kun sekoitettavat lajit eivät ole samaa sukua.

Yksi vaihtoehto olisi sallia käyttäjän valita useampia kuin yksi taksoni määritykseksi.

Se olisi datan syöttäjän kannalta helppo, mutta kaiken muun kannalta hakala ratkaisu. Tiedon esittämisen logiikka hakutuloksissa olisi myös epätriviaalia ja kansainväliset biodiversiteettidatan jakelukanavat eivät taida tällaista tukea. Se saattaisi myös helposti olla virhealtis metodi.

Majava on sikäli helppo että sen toi tipauttaa sukutasolle ilman Castor, koska Suomen molemmat lajit ovat ko. sukua, eikä siinä ole muita lajeja (ainakaan meilläpäin, ehkei koko maailmassa).

Vihko ei sinänsä pakota käyttämään tunnettuja (tai edes tolkullisia) nimiä, joten omaan käyttöön taksoniksi voi laittaa vaikka “lepakko/lintu”, mutta se on muille käyttökelvotonta dataa. Niitä tapauksia, joissa lajiparitasolle määritys tuottaa muita kuin käyttäjää itseään kiinnostavaa dataa, taitaa lopulta olla aika vähän.

1 Like