Mollisia

Tulin keränneeksi yhden Mollisia-suvun näytteen. En ole niihin ennen skoopissa tutustunut ja tiedän niiden olevan vaikeita tapauksia, mutta pitihän sitä koettaa.
Tältä näyttää tuoreena.

Kokeilin käyttää kaavaa ja päädyin sen kautta lajiin Mollisia ligni, onko sitä, siitä en ole kovinkaan varma, mutta jonkin artikkelin kuva lajista oli kyllä hyvin samanlainen.
Itiöt kooltaan 7-8.2 x 2.3-2.5 µm ja askus 50-53 x 6 µm, itiöitä niissä 8 kpl.
Tässä skooppikuvaa.

Katsoin myös Melzerissä ja askukset kellertyivät vain hieman muutamin paikoin. Hitaasti, mutta näyte oli myös kuiva. En tiedä pitäisikö reaktio katsoa tuoreena.
Tässä kuvaa siitä värjäytymisestä, liekö riittävä, jotta olisi merkittävä. Tekstin mukaan askus amyloidi, mutta sellaista en kyllä nähnyt.

Mitäpä sanotte te jotka tunnette näitä paremmin. Onko mitään toiveita saada tälle lajinimeä? Porukka on kyllä aika mahdoton.

1 tykkäys

Tämä taitaa olla jotain muuta kuin M. ligni. Sillä on tummanruskea, huopainen-karvainen ulkopinta, ja se tykkää kasvaa etenkin pystypuilla. On kuivuutta sietävä laji, ja uskoisin että se on täällä aika harvinainen. Itse en ole koskaan sitä löytänyt ja laji.fi:ssä on vain yksi havainto 40-luvulta (tosin tällaisten pienten kotelosienten osalta havaintojen määrä ei välttämättä kerro yleisyydestä juuri mitään).

Mm. tanskalaisten svampe.databasen.org -sivustolta löytyy lajista kuva ja lajikuvaus.

Mollisioiden kohdalla olisi tärkeää nähdä KOH-reaktio (tyypillisesti keltainen tai puuttuu). Ja mielellään tuoreena, kun se voi itiöemien kuivuttua hävitä vaikka olisi tuoreena positiivinen. Sen voi tsekata esim laittamalla lasille pisaran KOH:ia ja laittamalla palan itiöemää siihen ja tarkistamalla sen nopeasti 100x-suurennoksella. Se voi välillä mennä sekunneissa ohi.

Helotiales-lahkon sienissä amyloidisuus tai hemiamyloidisuus (= punertava reaktio; sininen KOH:in jälkeen) viittaa itiökotelon kärjen huokoseen. Ja sen näkee Lugolissa parhaiten (jälkimmäinen reaktio näkyy vain Lugolissa).

Jotkut Mollisiat (esim. M. fusca) kasvattavat alustarihmaston, joka voi toimia tunnistuksen apuna. Joillakin taas itiöemän poikkileikkauksesta on hyötyä.

Mutta on tosiaan hankala suku, ja tähän en mitään lajia osaa ehdottaa.

Kiitos JuuSo, hyvää ja arvokasta tietoa. Ymmärrän nyt paremmin mitä pitäisi katsoa ja millä menetelmällä. Lugolia minulla ei ole, joten sitä en pysty kokeilemaan. Ja tuo näytekin on kuiva. Taitaa olla parempi laittaa Mollisia sp. tälle nimeksi.

Ihmettelinkin, kun katsoin eri artikkelien kuvia tuosta ligni’stä, kun osa oli ruskeita ja osa samanlaisia, kuin minulla kuvassa. Vaikea välillä tietää, mikä on oikeaa luotettavaa tietoa.

Hei,

hienoa, kun kotelosienetkin alkavat kiinnostaa sinua.

Minäkin koetin aikoinaan selvitellä Mollisioitakin ja sainkin muutaman määritetyksi, iso osa jäi määrittymättä. Tapasin sitten Andreas Gminderin Mellessä. Hän oli siihen aikaan kiinnostunut Mollisioista ja sanoi minulle, että puukasvualustan Mollisiat ovat todella hanakalia ja niistä ei oikein saanut mitenkään selvää. Totesin, että aina löytyy muutakin mielenkiintoista ja olen sen jälkeen jättänyt lahopuiden Mollisia-lajit lähes tyystin keräämättä. Miten nyt kukakin aikansa tahtoo käyttää. Minä kerään ja tutkin mieluummin lajeja, joille voi saada määrityksen ilman sekvenssointiakin.

Jos tuon kaltaisia jossain näkisin, toteaisin vain, että jotain M. cinerean tyylisiä ja jatkaisin puun tutkimista toivoen löytäväni jotain mielenkiintoisempaa…

t: Marja

Kyllä tämä minun osalta kokeiluksi jää Mollisian osalta, parempi käyttää aikaa helpommin määritettäviin. Ja varsinkin niihin, johon osaamista jo on enemmän. Kotelosieniä kuitenkin yritän myös hiljalleen opetella.
Täytyy kuitenkin tutustua uusiin asioihin. Määritin pari härmäsientä skooppaamalla ja se onnistui hyvin. Suurimman osan niistä kyllä pystyy määrittämään isäntälajin perusteella, mutta joillakin on lajeja enemmän.