Nämäkin löytyivät eilen, kun haeskelin lisää Rutstroemiaa, jota muuten kasvaa tälläkin ruodilla.
Nämä ovat luokkaa 0,4 mm. Itiöt olivat n. 20-24x4, värittömiä ja niissä oli kaksi pisaraa, jotka olivat koko itiön levyisiä. Askukset luokkaa 90x8. Kuvittelisin Lasiosphaeriaksi, mutta ainoa mikroskopialtaan sopivahko, jonka löysin oli L, spermoides, mutta sillä ei taida olla karvoja. Olisikohan tarjota muita lajivaihtoehtoja?
Niinpä, lakan lehdilläkin kasvaa runsas valikoima askoja. Olen löytänyt niiltä mm, joitain pyrenoja, tunnistamattoman Cistella lajin, Calycellina leucellaa, Echinula asteridiformista ja jotain rhytismatales-lajia .
Hei Bellissimo,
kiitos linkistä. Etsin kuvia tästä E. canescensistä ascofrancen tietokannasta ja niiden karvat olivat ruskeita ja kasvualusta yleensä puu. Olen joskus määrittänyt haavalta löytämäni karvapallot Lasiosphaeria canescensiksi.
Mikäli nyt olen ymmärtänyt oikein pyrenoissa on myös paljon kasvualusta spcifejä lajeja. Jos jaksan kerään lisää ja laitan ascofranceen, jonka käyttäjiin A. Millerkin kuuluu. Olen joskus aikoja sitten hänen pyynnöstään lähettänyt hänelle näytteenkin. Pitääpä kysellä, onko hän tehnyt mitään sen suhteen…
Olen vielä aika vihreä näiden pyrenomykeettien kanssa. Koetan määrittää silloin tällöin, mutta kun käytössä on lähinnä vain vanha Danish pyrenomycetes ja sekin kopioina, niin vedän usein yrityksineni vesiperän. Onneksi on nuo ranskalaiset sivut, joilla on huomattavaa asiantuntemusta.
Kyllähän ne ovat usein hyvin substraattispecifisiä. Joskus ne kuitenkin erehtyvät - esim. Lasiosphaeris hirsuta ilmotetaan kirjallisuudessa aina laholta lehtipuulta. Olen sen kuitenkin löytänyt vaahterankäävältäkin - lakin yläpinta aivan mustanaan (tai sitten se oli joatin muuta, jota ei voi erottaa ilman dna:ta). Substraatti ei aina ole se mitä pitäisi, joten laajemminkin voi käydä läpi sopivan ryhmän kaavoja.
Jos sinulla on Munk pdf:nä olisin kiinnostunut. Olen turhaan etsinyt netistä.