Olen tottunut vain kaupungin rusakoihin, joten haluaisin tietää, onko tämä metsäjänis. Siitä on pitempikin filminpätkä, jossa se syö vain ylivuotisia kuivia lehtiä, vaikka vieressä jo vihertää. Onko kuivissa lehdissä jotakin sille tarpeellista? Kuvattu 4.5.2025 Pohjois-Lohjalla.
On metsäjänis. Ensimmäisestä kuvasta voi mitata korvien pituuden: jos korvat taivutetaan kohti kirsua, niin ei yletä metsäjäniksellä yli, kun taas rusakolla ylettää. Hyvä ohje kauempaakin nähdessä. Metsäjänis nimensä mukaan viihtyy metsässä, jossa ruohoa on vähemmän tarjolla ja on siten oppinut hyödyntämään puita ja pensaita ja niiden lehtiä. Ehkä sen ruoansulatus kaipaa myös kuivia lehtiä toimiakseen.
2 tykkäystä
Metsäjänis on. Rusakolla talvet- kesät ruskeat jalat tassuja myöten. Kuvan jäniksellä valkoiset jalat metsäjäniksen tapaan. Metsäjänis, Lepus timidus
Kuvassani valkojalkainen metsäjänis Äkäslompolossa 9.6.2024.
2 tykkäystä
Metsäjänis. Metsäjäniksellä on valkoiset/vaaleat käpälät ympärivuoden ja rusakolla ruskeat.
1 tykkäys
Metsäjänis ei tarvinne juurikaan vihreää ruuakseen, olen ihmetellyt miten tulevat toimeen lähes ulkosaaristossa jossa talvella ei juuri muuta kuin joku kuivunut heinätupas siellä täällä
1 tykkäys
Kiitos kaikille. Nyt luulen jotenkin ymmärtäväni näiden jänisten eron – korvien mitta ja valkoiset jalat. Ehkä kokonaishahmostakin voisi jotakin päätellä. Rusakot ovat jotenkin romuluisia tähän söpöliiniin verrattuna. Tähän mennessä olen vain kerran ollut varma, että näin metsäjäniksen. Se oli joulukuussa Espoon Nuuksiossa, kun täysin valkoinen jänis juoksi mustassa metsässä.
Nykyään näkee joskus yllättävän lyhytkorvaisia “rusakoita” tai muuten outoja, ajatus on että olisivat risteymiä, ainakin metsäjäniksellä saattaa olla hankaluuksia löytää oman lajin edustajia täällä lounaassa
Luulen etteivät risteydy. Siellä missä on rusakoita paljon niin siellä on vähän jos ollenkaan metsäjäniksiä. Kuulin jo 1970-luvun lopulla, että kiima-aikana voimakkaampi rusakkokoiras puree metsäjäniskoiraan kivekset rikki.
“Yhteisillä esiintymisalueilla rusakkokoiras voi paritella metsäjänisnaaraan kanssa ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä. Näin voi syntyä useamman sukupolven risteymäjatkumo.”
Lainaus Suomen Luonto lehdestä, vuotta ja numeroa en huomannut katsoa
4 tykkäystä