Laitanpa pari kuvaa kun yleensä tulee vain kyseltyä määritysapua. Kuvattu kuluvana syksynä pääkaupunkiseudulla.
- Pihlajankatajaruoste, ihan vaan kun on niin kaunis sieni
- Valkokarvakka, Lachnum cf. virgineum, vai liekö tuo cf. turha tässä. Ovat karvareunaisia nuo maljakkaat vaikka kuvassa ei ehkä näy hyvin.
- Punajalkapahkula, näitä on löytynyt runsaasti nyt loppusyksystä. Ilmeisen yleinen mutta vaatii konttausta lehtikarikkeessa taikka tosi hyvää näköä. Kasvavat maahan pudonneilla lehdillä taikka lehtiruodeilla.
- Tuntematon, meniskö tiimakoihin. Kasvaa tässä kantopinnalla.
- Korsikäämikkä
- Joku tiimakka, liekö lajia mahdollista saada kuvasta
- Polycephalomyces tomentosus. Tällä on paljon nimiä, en tiedä mikä niistä on kurantti. Tässä loisimassa kutusta joka on tyypillistä lajille eli tätä näkee usein juuri kutusella.
- Nämä ehkä noin 10 milliset mennee nuoriksi haarasarvisieniksi, mutta eivät kyllä ole tyypillisiä josta syystä mietin että olisiko joku toinen laji kuitenkin mahdollinen. Ehkä joku tuntee?
1 tykkäys
Hei,
noissa tiimakoiksi epäilemissäsi kasvualusta ja koko voisivat helpottaa määritystä/lajiehdotusta. Kaikki lisätieto helpottaa mahdollista määritystä ja pelkästä valokuvasta tulos voi olla silti vähän sinnepäin…
Tuo kuvan 3 sieni voisi olla Hymenoscyphus esim. H. virgultorum, jos on lehtipuulla ja rakenne ei ollut kovin sitkeä. Tuskinpa se mikään Orbiliakaan on. Mikäli kuvassa 6 on jokin korsi, niin esim. rikkapikari voisi ehkä tulla kyseeseen, mikäli risu, niin esim. Allophylaria vulgaris on ajankohtaan sopiva. Varmempi määritys vaatii tietenkin sen mikroskopian.
Marja
Kiitos, numerot vähän sekaisin mutta tuo rikkapikarin oloinen kasvoi jonkun yksivuotisen kasvin maatuvalla korrella. Allophylaria vulgaris on tuttu, skooppasit minulle kerran sellaisen . Se on sellainen kaunis pieni valkoinen tiheissä ryhmissä lehtipuiden puupinnalla kasvava “nasta” ja isompi kuin tämä korrella kasvava selvästi jalallinen suppilo. Toki en tiedä miten laajasti se muuntelee, mutta tuo rikkapikari tuntuu tässä paremmalta vaihtoehdolta.
Nelonen kasvoi sellaisella läheltä maanpintaa katkaistun lehtipuun noin 10 cm halkaisijaltaan olevalla kantopinnalla. Ihan tällaista ei ole tullut aiemmin vastaan, sellaisia kirkkaaman keltaisia Hymenoscyphus kandeja on kyllä tullut nähtyä. Nämä olivat materiaaliltaan samanoloisia kuin ne keltaiset versiot.