Nämä löytyivät huhtikuussa 2021 ja pääsivät skooppiin eilen.
Yksilöt ovat pituudeltaan n. 0,4-1 mm ja näyttäisivät aukeavan ulkoreunoja pitkin.
Mikroskopiakuva 400x:
Itiöt kokoluokkaa 9-10+ ja kapillitio niukkaa helminauhamaista ja voi haaroa.
Aikani ährättyäni päädyin Perichaena depressa määritykseen eli Suomelle uuteen lajiin. 4. Perichaenalaji Suomelle. Kun P. vermiculariskin on löytöni, niin olen tainnut kaksinkertaistaa Suomen kultaslajimäärän ja kotikokoelmissani on vielä Mariannen Perichaena cf. pedata propably new-määrityksen saanut lajikin.
Viime vuonna löytyi siis 3 itselle uutta lajia+yksi huonosti määrittynyt ja tietysti niukka näytteinen Meridermalaji, joka näyttäisi puuttuvan jopa Les Myxomycetes-kirjasta. Vain muutama näyte on enää käsittelemättä.
Esim. vuonna 2012, joka oli hyvä ainakin lumensulamisrajan limasienten osalta, löytyi vielä yli 30 itselle uutta lajia, joista noin puolet oli Suomellekin uusia. Viime vuosi oli aika surkea limasienivuosi. En saanut kuin vähän yli sata näytettä kerätyksi, kun hyvänä vuonna saan jo lumensulamisrajan limasienistä pari sataa näytettä.
1 tykkäys
Hieman yllätyin että depressa ei ole Suomen listalla. Helppo tuntea Perichaenaksi kannesta ja kultaisesta itiöpölystä. Skoopissa kapillitio on selvästi erilaista kuin corticaliksella elikkä pitäisi olla helppo tunnistaa tuosta helminauhamaisesta olemuksesta. Kun on noin näyttävä ja helposti tunnettava laji niin on varmaankin aika harvinainen Suomessa kun kerran tämä oli eka löytö. Onnittelut hienosta löydöstä.
1 tykkäys
Hei,
samantyylistä kapillitiota on myös P. quadratalla, jonka kapillitio säännöllisesti haaroo ja anstomoi ja jolla on sama itiökokoluokkakin. Sen itiöpesäkkeet ovat kuitenkin pienempiä ja ne avautuvat keltaista linjaa pitkin. Kun nämä nyt selvästi avautuvat reunalinjaa pitkin ja kapillitio haaroo vain vähän, enkä löytänyt anastomoivaa kapillitiota, päädyin P. depressaan.
Itselle uuden lajin määrittämiseen liittyy usein pientä epävarmuutta. Pitää vaan olla tarkka yksityiskohdissa. Näissäkin lajeissa vaikuttaisi olevan jonkin verran vaihtelua ulkonäössä, ainakin värissä. 
t: Marja
Jotkut pitää P. quadrataa P. depressan variaationa ja jotkut omana lajinaan. Koon ja kapillition haaromiseen liittyvien erojen lisäksi pieniä eroja taitaa löytyä vain SEMillä kapillition pintarakenteesta. P. depressalta voi myös löytyä peridion pinnalta hieman kiteistä kalkkia mitä P. quadratalta ei pitäisi löytyä.
Katsoin lähialueiden havainnot: Ruotsissa, Norjassa, ja Tanskassa on kaikissa havaintoja P. depressasta mutta P. quadrataa ei näiden listoilla ole mainittuna lainkaan.
Elikkä P. depressaan tuo sujahtaa ihan nätisti mielestäni.
