Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Mitä kiemurtelevia limasieniä?

Huomasin nuo limasienet vasta kuvista, joita olin ottanut orvakasta. Olivat melkoisen pieniä. Limasienikirjaa selasin ja voiko olla harjuvähänen?


3 Likes

Hienoa, olet löytänyt Hemitrichia serpulaa, joka on minulla vieläkin haaveena tai siis ainakin kuvannut… Sen itiöt ja kapillitio ovat kellertäviä.

Myös Willkommlangea reticulata muodostaa verkkomaista rakennetta, mutta on tummemman ruskeaa.

Onnitteluni: Marja

Tässä kuva itiöistä

Itiöt ei taida sopia serpulalle?

Eivät todellakaan vaan Badhamialle. Outoa. Tarvittaankin hieman enemmän tietoa ja paremmat kuvat sekä limpparista, että sen mikroskopiasta… Badhamioissa on B. crassipella, joka on pötkylän mallinen, mutta itiöt näyttävät kuuluvan pikemminkin esim. B. nitensille.

Ei varmaan näkynyt skoopissa mitään kapillitionauhojen tapaista?

Ei näkynyt minkäänlaisia nauhoja, vain ryhmissä olevia itiöitä kuoren alla. Itiöt vaaleanruskeita/kellertäviä. Lisäkuva ohessa

Kiitos näistä kuvista, hauska yrittää selvitellä lajia.

Näitä plasmoidikarppeja löytyy paristakin lajista (Marjan mainitsemien lisäksi). Itse en ole näita lajeja löytänyt ja paria ei ole edes tavattu Suomessa (mutta esim. Norjassa on).

  1. Harjukultanen, Perichaena vermicularis - skopiassa pitäisi näkyä runsaasti kapillitionauhoja/putkia. Itiöt eivät tietääkseni klusteroidu kuvasi tapaan. Elikkä tämän lajin voinee tiputtaa pois.

Sitten on vielä kolme lajia jotka voisivat sopia kuvaasi.

  1. Harjuvähänen, Licea variabilis - itiöt eivät klusteroidu tietääkseni, kapillitiota ei ole lainkaan.

Kuvassasi kiinnittää huomiota kuitenkin itiöiden klusteroituminen. Lajeja jotka muodostavat plasmoidikarppeja ja joilla itiöt klusteroituvat kuvasti tapaan on siis kaksi. Lajit ovat Enteridium liceoides, joka on saanut nimensä siitä että muistuttaa tuota Licea variabilista, sekä Dianema corticatum. Kumpaakaan näistä ei ole tavattu Suomesta.

Näissä klustereissa on luokkaa 2 - 6 itiötä ja ja itiöillä on klusterien ulkopinnoilla pieniä piikkejä mutta klusterien keskustassa olevat pinnat ovat sileitä. Kuvasi itiöryhmät näyttävät tällaisilta.

Bruce Ingin Myxo -oppaassa nuo kolme lajia mainitaan yhdessä. Erottavina tuntomerkkeinä kerrotaan kapillition tyyppi ja/tai sen puuttuminen. Tässä lainaus:

“(Enteridium liceoides) resembles Licea variabilis (hence the name) and Dianema corticatum in the field , and occupies the same habitat. Under the microscope the clustered spores separate it from L. variabilis and the pillar-like pseudocapillitium from D. corticatum. When, as often happens, the pseudocapillitium is scanty, separation is more difficult: however the Dianema usually has its own capillitial threads, which allow identification.”

Minusta tuo kuvasi voisi sopia itiöiden osalta lajiin Dianema corticatum, mutta lajia ei siis ole havaittu Suomesta ja varma tunnistaminen edellyttäisi Ingin mukaan jotain nauhoja/putkia skopiassa - kun harjuvähäsellä kapillitiota ei ole lainkaan. Kannattaa yrittää etsiä niitä jos materiaalisi riittää lisäskooppauksiin. Jos mitään kapillition tapaista ei löydy niin olisko tuo L. variabilis kuitenkin hyvä vaihtoehto?

Mutta en siis ole yhtään näistä lajeista koskaan löytänyt ja kaikki tämä on minullekin uutta tietoa. Voi olla että olen hakoteillä…

Marjalla on ransujen Myxo -opas, olisiko siinä jotain lisävalaistusta?

2 Likes

Lisäkuvia


Hei,

tämäpä muuttui hankalaksi eli mielenkiintoiseksi.

Dianema corticatum on taidettu jo löytää Suomestakin. Reticularia liceoides on musta. Perichaena vermicularis ja Licea variabilis muodostavat tyypillisesti aika lyhyitä pötkylöitä, joskus ne eivät ole oikeastaan kovin venyneitä. Perichaenojen kapillitio on usein niukkaa, miksei Dianemojenkin.

Näyte siis on, jos siitä liikenee pieni pala, voin vilkaista. Jos haluat museoita nopeamman määritysyrityksen, ota yhteyttä: marjamaalta@luukku.com, niin saat postiosoitteeni.

t: Marja

1 Like

Hei,

näyte tuli ja skooppailin sitä hieman jo eilen ja lisää tänään. Yritin löytää kapillitiota ja olin eilen näkevinäni lyhyitä pätkiä. Äskeisessä preparaatissa oli pari pitenpää ja sain siten vihdoin määrityksen: Dianema corticatum. Itiöt olivat ryhminä, vaaleita, kellertävän ruskehtavia, osa pyöreitä, osa toispuoleisia ja reunalta venähtäneitä, 10-15 . Ne sopivat hyvin kuten niukka kapillitiokin:

Se on siis kuin muutamasta säikeestä muodostunutta “lankaa”.

Marja

1 Like

Hienoa että laji selvisi. Dianema corticatumilla ei ole suomenkielistä nimeä eikä se kuulunut Suomen lajilistaan 2012. Sittemmin laji on näemmä lisätty suomilistaan, mutta yhtään havaintoa ei ole kirjattu tietokantaan. Elikkä ei tainnut sittenkään olla Suomen eka havis mutta jos Marika kirjaat tämän laji.fihin niin saadaan ainakin yksi dokumentoitu julkinen havainto tietokantaan ja täppä kartalle. Hieno havainto joka tapauksessa.

Googlella löytyy että Karsteniassa vuodelta 2013 on juttu että ensimmäinen löytö lajista, Ahvenanmaalta, Panu Kunttu ja Elina Varis.

Kiitos niinpä löytyy