Laji.fi | Tietoja foorumista | Käyttöehdot | Yksityisyys | Keskustelusuosituksia

LAJI.FI-foorumi

Pieniä pallukoita kaarnalla maassa, kellertävä itiöpöly [Perichaena corticalis]

Pieniä merkkejä limasienistä. Kävin nokinuppisten kannolla ottamassa koordinaatit. Samaisen puun maahan pudonneesta kaarnasta löytyi runsaasti näitä. Kellertävä itiöpöly kiinnitti huomion:

Toisenlaisiakin löytyi, mutta homehtuneena.

Muoks: Jokin Trichia varmaankin…

1 tykkäys

Hei,

Trichialeseissa todellakin mennään. On aika mattomainen eli Trichia percimilis tai T. scabra tulisi ehkä mieleen, mutta ylemmän kuvan perusteella tarjoan silti T. variaa ensimmäisenä vaihtoehtona.

Varmempi määritys vaatii sen mikroskopian, sillä en uskalla sulkea kaikkia Perichaenojakaan mahdollisista vaihtoehdoista.

Ekassa kuvassa on etualalla myös jotain Liceaa ehkä L, castaneaa (ne ruskeahko itiöpölyiset).

Hyvät paikat ovat suosittuja, joten samanaikaisesti yhdeltä kannolta voi löytää sopivaan aikaan hyvinkin 3-5 lajiakin.

Marja

1 tykkäys

Kiitos! Etualalla olevan huomasinkin, mutten arvannut sitä muuksi.

Mikroskooppi kyllä täytyy hankkia nyt kevään aikana… :wink:

Hei,

otitko näytteen? Jokin tässä vaivaa minua, joten jos sinulla on näyte, niin laita pieni pala tulemaan.

Vaikka se skooppi olisi, niin täytynee varoittaa, että menee jonkin aikaa ennenkuin oppii määrittämään näitä, semminkin jos joutuu opiskelemaan ihan itsekseen, kuten meikäläinen aikoinaan… Suomessa ei käsittääkseni ole limasienimikroskopian opetusta.

Annan kuitenkin jo etukäteen yhden neuvon: tee preparaatit veteen, Vedessä näet esim. itiöiden ja kapillition oikeat värit, myrkkyjen käyttöön ei siis ole tarvetta.

Terkkui: Marja

1 tykkäys

Näytteet otin, mutta tuota Liceaa niihin ei tainnut tulla. Laitan huomenna tulemaan. Voin käydä tsekkaamassa paikan uudelleenkin, jos nekin löytyisi samaan :slightly_smiling_face:

Kyllähän tuossa skooppauksessa on tosi paljon opettelemista, mutta jos pidemmällä tähtäimellä vähitellen ja ainakin helpoimmat.

Hei,

ei sinun minua varten tarvitse sitä Liceaa hakea. Mutta jokin museo voisi olla kiinnostunut, sillä ei niihin liene kovin monta kertaa Liceaa lähetetty (no ehkä L, variabilistä sentään) Liceaksi määritettynä. Yleensä ne löytyvät jonkin muun lajin kanssa vahingossa kerättyinä ja niitä pidetään harvinaisina, mitä esim. L. castanea ei oman kokemukseni mukaan ole. Se on itse asiassa hyvinkin yleinen lehtipuiden kuorilla varsinkin omenapuulla jo lumien aikaan, mutta on löydettävissä oikeastaan läpi vuoden.

Näyte siis tullee ensi viikolla, jään odottelemaan: Marja

Lisäys: Itselläni limasienten määritys alkoi onnistua paremmin sen jälkeen, kun tilasin aikoinaan juuri ilmestyneet Les Myxomycetes kirjat. Ekassa on kuvia ja mikroskopiapiirroksia ja tokassa kuvaukset ranskan lisäksi englanniksi ja se esittelee paljon paremmin Suomenkin lajistoa kuin Suomen limasienet kirjamme.Siinä esitellään yli 500 lajia, joten aluksi menee aikaa, että siitä oppii löytämään, mitä etsii, mutta kyllä se siitä pikku hiljaa, jos osaa olla kärsivällinen , Harrastaminen ei kyllä ole halpaa, sillä kirjat taisivat maksaa pitkälle toista sataa.

1 tykkäys

Veikkaan tuota Marjan toisena vaihtoehtona mainitsemaa kultasten sukua, P. corticalis eli nyppykultanen vois olla. Kuvassa näyttäis olevan olevan aika vähän kapillitiota ja paljon itiöpölyä mikä ei oikein sovi nuorasiin.

2 tykkäystä

Hei Henri,

peridiokin näyttäisi avautuvan kansimaisesti. Kun latsoin kuvia uudelleen, aloin epäillä omaa ensivaikutelmaani ja ajattelin tarkistaa näytteen. Perichaenat ovat Trichioita harvinaisempia ainakin näillä korkeuksilla.

Marja

1 tykkäys

Lainasin eilen kirjastosta hankintalistalla olleen limasienikirjan. Sen mukaan Perichaenaja on löydetty Suomesta kaksi lajia, vaikka lajeja tunnetaan suvusta parikymmentä. Mahtaneeko pitää vielä paikkansa?

Kävin paikalla uudestaan uteliaisuuttani ja löysin vielä jotain muutakin. Ensimmäinen lienee jokin Badhamia?

Kalvasnuoranen (T. lutescens) ? Pari pientä löyhää ryhmää:

Nämä olivat aivan mitättömän kokoisia ja lähellä oli selviä parvisilmiä. Meneekö jo homeisiin:

Karikkeesta rungon alta. Ei liene mikään limasieni ja jos ovat edes samaa. Kokoa n. 2mm:

1 tykkäys

Hei.

nuo 3 ekaa taitavat olla jo sen verran huonossa hapessa, että määrittäminen saattaa olla haastavaa. Jos et vielä ehtinyt laittaa sitä kirjettä postiin ja sinulla on näytteet, niin laita vähiten homehtuneesta osasta palaset mukaan.

Jos viimeisillä kahdella on jotain tekemistä sienimaailman kanssa, niin voisivat olla esim. sklerootioita. (elleivät esim. siemeniä, hyönteisten munia tms.). Jos skleroja, niin niille voi joskus kehittyä jotain esim. nuijakkaita, Skeloilla kasvavia sienia on toki monia (kotelosienissäkin :smiley: ).

Limasienikirjamme uusimmassa painoksessa on P, chrysosperma, P. corticalis ja P. vermicularis. P. chrysosperma on minultakin löytymättä, mutta kokoelmissani on noiden lisäksi lisäksi P .cf. pedata. Määrittiköhän Marianne Meyer sen jokunen vuosi sitten, kun sillä näyttäisi olevan lisäkommentti: propably new, Omissa kokoelmissani P. vermicularis taitaa olla runsaammin edustettuna kuin P. coticalis.

Marja

1 tykkäys

Moi!

En vielä postittanut juuri tuon vuoksi. Annan kuivua yön yli, keräyssää oli kurjahko. Vähän heikkojahan ne on, mutta jos niistä jotain saisi irti skoopaten…

Tuota pallukkaa on hieman vaihtelevalla koolla, muttei montaa. On tiukasti jalavan lehdessä kiinni. Uskalsin pistää yhtä pienempää neulalla, kun ei livenä vaikuttanut miltään munalta. Yllätys oli, että tuon mustan ja uurteisen pinnan alta paljastuikin puhtaan valkoista:

Ja on kovaa. Olisiko sitten jokin sklerootio?

1 tykkäys

Hei,

vähän noloa, mutta muistan kyllä, kun vuosia sitten jopa skooppasin eli tein slaissin sklerosta, enkä enää muistanut ihan satavarmasti, minkä värinen se oli sisätä. Olin kuitenkin tammikuussa määrittänyt Pyrenopeziza petiolariksen tuomenlehtiruodoilta ja heittänyt roskapussiin osan lehdistä ja niillä oli ollut uskoakseni Typhula setipeksen skleroja. En ollut vielä tyhjentänyt roskapussia ja aikani tongittuani onnistuin löytämään yhden lehden, jolla oli pieni kellertävän ruskea sklerootio. Oli muuten valkoinen sisältä.

Muisti ei aina palaile pätkittäinkään, joutuu välillä tonkimaan roskista: :wink: Marja

1 tykkäys

Hhmm… Eli sopivasti kosteutta ja lämpöä, niin jossain vaiheessa voisi kenties nähdä, että minkä, mikäli elelee maatuvilla lehdillä. Pitäisköhän kokeilla? :smile:

Näytteet on postissa. Ihan ensimmäisestä jäi itselle vielä kelvolliset näytteet. Paikalla käyn jatkossakin silloin tällöin, joten parempia voi tulla vielä eteen, jos ovat liian heikossa kunnossa.

1 tykkäys

Hei,

hyvää lahokantoa/puuta kannattaakin aina ohikulkiessaan vilkaista. Ne itiöthän jäävät siihen lähistölle ja sitten kun runsaan sateen jälkeen alkaa kuivua, niin uusia kasvustoja voi aina ilmestyä, joskus vieläpä todella runsaina.

Kotikatuni risteyksessä oli aikoinaan iso laholehtipuu ojassa muutaman vuoden, kunnes kaupuki raivasi sen pois. Kerran sen kylkiä peitti laajin koskaan näkemäni Lamproderma arcyrionema esiintymä. Se oli varmaan useiden neliöiden laajuinen ja löytyihän siltä muutakin.

Näyte ei tule tiistaina, ehkäpä keskiviikkona, jään odottelemaan: Marja

1 tykkäys

Hei,

Näyte tuli ja nämä ekat ovat todellakin Perichaenoja, siis P. corticalis. Nuo tummahkot ovat luultavasti Physarumeja. Pitää vielä katsoa saanko selville mitä, kun on enemmän aikaa. Seuraavat ovat Trichiaa, kovin olivat kehityshäiriöisiä eli itiöissä paljon epämääräisyyttä, tosi isoja joukossa. Olivat kuitenkin pienipiikkisiä. Kapillitio viittaa lähinnä T. contortaan. Ja seuraavat taas ovat kuivaa Merismodes anomalaa eli oksaparvisilmiä.

Nyt venäjänkielen kotitehtävien kimppuun, että ehdin tehdä ennen tunneille menoa: Marja

1 tykkäys

Kiitos! Vähän jo epäilinkin noiden pikkusten olevan juuri noita. Sen mikroskoopin alla olisi ehkä selvinnyt itsellekin :wink:

Hei,

kun eilen pikaisesti vilkaisin tuota tummaa, niin kuvittelin vaaleampi pintaisten olevan homeessa, mitä osa niistä toki olikin ja katsoin vain jossain toisen reunan rikkoutuneessa olevan vain vähän valkeita kalkkisolmukkeita. Päättelin kyseessä olevan jonkin Physarumin ja määrittämisen lajien runsauden takia vievän hieman enemmän aikaa.
Kun näytettä katsoi tarkemmin, niin joissain rikkoutuneissa toisella reunalla oli runsaasti kalkkisolmukkeita ja pariin oli jäämässä itiöiden ja kalkkisolmukkeiden poistuessa vain lautasmainen peridion alaosa. Itiöt olivat ruskeita, pienipiikkisiä, osa aika vaaleitakin ja n. 10-13 mikrometrisiä ja kalkkisolmukkeet pienehköjä ja putkimaisesti toisiinsa verkottuneita.
Päädyin Badhamia panicea määritykseen. Olen nähnyt sitä joskus syksyisin elävillä puillakin metrin-parin korkeudelle kiivenneinä mielestäni jopa melko runsaina esiintyminä.

B, paniceaa on toki löydetty useista eliömaakunnistamme, mutta mistään ei ole museoissamme edes 5 näytettä. Itsellänikään tuskin on ainakaan kymmentä enempää.

Haluatko näytteet takaisin (museoon toimitettavaksi), jos, niin laita osoitteesi sähköpostiini: Marja

1 tykkäys

Kiitos!

Se viime toukokuinen Badhamia, jonka silloin skooppasit, oli juurikin myös panicea. Siitä laitoin näytteen Turun yliopiston kasvimuseoon, toivottavasti meni perille. Ehkei tuota kannata lähetellä nyt edestakaisin, mutta jos samalta puulta löydän jatkossa vastaavaa paremmassa kunnossa olevaa, niin laitan siitä tuon nyppykultasen kera.

Löytöpaikoilla on toisistaan etäisyyttä pari kilometriä ja kummatkin löytyivät järven rannan läheisyydestä, joskin eri järven. Lieneekö siinä jotain taikaa?