Keräsin lokakuussa sieltä täältä puiden kaarnaa ja erilaisia kasvijätteitä kuten maatuvia lehtiä. Annoin niiden kuivua pari viikkoa ja laitoin niitä sitten petrimaljoihin muhimaan. Maljoihin laitoin pohjalle vähän keittiöpaperia ja kastelin aluksi kunnolla kaikki maljat steriilillä vedellä. Nämä ovat siis pieniä kosteakammioita.
Petrimaljoja minulla on ollut 17.11 lähtien 72 kipaletta. 60 päivän jälkeen annoin kaikkien maljojen kuivua kaksi viikkoa ja kastelin ne sitten kunnolla taas uudestaan.
Nyt kasvatukseni ovat jatkuneet kolme kuukautta ja limasieniä on ilmestynyt niihin kivasti ja uusia ilmestyy edelleen. Limakkoja kiertää maljoissa myös edelleen useita. En ole tarkkaa
tilastoa pitänyt mutta limasieniä on ilmestynyt noin puoleen maljoista. Tässä pieni epätieteellinen raportti ensimmäisen kolmen kuukauden kasvatuksista. Havaintoja olen kirjannut sieniatlakseen, sieltä löytyy skopiaa ja lisää kuvia sun muuta tarkempaa.
Didymium squamulosum, suomuvitinen, ilmestyi reiluun viiteen petrimaljaan maatuville lehdille
Muutamat näistä lajeista ovat niin pieniä ettei niitä käytännössä oikein luonnosta löydä. Niitä voi sattumalta tulla vastaan muiden näytteiden yhteydessä mutta helpoiten ne löytyvät viljelmiltä kosteakammioista.
Tieteellisempi kertomus (kaarna)limasienistä kosteammioissa löytyy Marja Härkösen artikkelista vuodelta 1977. Artikkelista löytyy myös ohjeet kosteakammioviljelyyn
kun sinulla nyt sitten viilettää useita lajeja niillä maljoilla, niin oletko huomannut niillä kannibalismia? Joku Sant Paul sur Iseressä mainitsi, että toiset limakotkin kuuluvat limasienten ravintoon.
Luonnossakin joskus löytää joltain alueelta yhden lajin älyttömän suuria nivicole esiintymiä ja ei juuri mitään muuta.
Kiitos Tarja. Limasienet mielletään usein sieniksi mutta taksonomisesti niillä ei ole tekemistä sienten kanssa sen enempää kuin kasvienkaan. Ovat ameebamaisia metsänpohjan saalistajia jotka joutessaan ratkaisevat optimoimtitehtäviä ja muistelevat menneitä.
Näillä kun ei ole soluseiniä ja voivat sulautua ja jakautua täysin vapaasti jäin vähän miettimään mitä se lajitoverin popsiminen käytännössä voisi tarkoittaa. Kumpi syö kumman?
No juu ymmärsin kyllä ajatuksesi mutten tiedä siihen vastausta. Helposti kyllä huomaa miten yrittävät vältellä esim homesieniä kiipeämmällä mahdollisimman kauas niistä, esim petrimaljan reunoille.
Nuo “ulokkeet” ovat itiöpesäkkeitä. Limasienten elämänsykli on hyvin erikoinen, jos kiinnostaa niin googlaa joku video haulla “slime mold life cycle”. Nuo itiöt ovat vähän kuin munia joista kuoriutuu yksisoluisia ameebamaisia olioita, mutta limasieniin ei voi oikein soveltaa yksilön käsitettä eikä erottelua yksisoluinen/monisoluinen. Kyseessä on täysin omanlaisensa elämänmuoto jolle ei ole vertailukohtaa meille tutummassa maailmassa.
Laitan nyt viljelmät pakettiin. Edelleen ilmestyy lähinnä Licea minimaa jota on löytynyt jo kuudesta viljelmästä, mutta luovun näistä nyt 110 päivän kasvatuksen jälkeen. Tässä vielä muutama kuva löydöistä.
Eilen löytyi viime varuiksi yllättäen pikkukiilusia pähkinän lehdeltä. Helppo tuntea itiöistä, muuten aika lailla samanoloisia kuin kauluskiiluset.
Limasienten lisäksi kosteakammioista löytyy kaikenlaista outoa minisientä. Yleisimpiä ovat erilaiset homeentapaiset (Mucorales/pin molds), esimerkiksi Rhizopus suku. Tässä Rhizopus cf stolonifer joka menisi aika helposti limasienestäkin, mutta itiöt paljastavat asian oikean laidan
Jäkäliäkin tietty kosteakammioista löytyy. En tunne näitä tarkemmin, jotain mycocalicioideja eli nuppijäkäliä lienevät, lajeja on runsaasti ja jotkut voivat tuoda mieleen myös limasienet
Erilaisia oransseja minupalluroita löytyi myös useammasta viljelmästä. Tässä kotkansiiven varrelta kuvattuna. Lajista ei hakua, jossain Nectrioiden suunnassa ehkä liikutaan
Miten varmistaa kosteakammioviljelyssä että mitään sieniä kuten home-, ei pääse leviämään petrimaljojen ulkopuolelle? Missä säilytät petrimaljoja joissa on kasvustoa? Minäkin innostuin. Jos se on mahdollista pitää kasvusto petteimaljassa ilman että se leviää niin haluan kokeilla. Minun petrimaljani eivät ole tiiviitä.
Olen kirjoittanut maljojen kanteen mitä niissä on ja mistä on kerätty. Kirjaan myös havainnot laji.fihin ja siellä kirjaan myös tiedon kasvualustasta ja tiedon siitä mistä kasvualusta oli kerätty. Maljoissa minulla on paljon muutakin kuin kaarnaa, vaikka kaarna onkin se yleisin kasvualusta limasienten kostekammiokasvatuksissa. Maljoihin voi laittaa myös lehtiä, silmuoksia, erilaisia kasveja ja niiden osia ja vaikkapa papanoita/lantaa.
Jos haluat yksityiskohtaisia ohjeita niin laita vaikka privameiliä tai kysy tässä.
En osaa ottaa kantaa tuohon itiöiden leviämiseen huonetilaan. Itselläni on paraillaan satakunta petrimaljaa kasvatuksessa ihan työhuoneen pöydälle pinottuna. En ole kokenut tätä ongelmaksi enkä ole lukenut että muutkaan kasvattajat olisivat nähneet tässä ongelmaa.
Petrimaljoja saa halvalla esim. temusta, juuri tilasin lisää 30 kipaletta ja hinta postituksineen oli 12 euroa. Steriiliä vettä saa 5 litran pönikan Motonetistä alle vitosella. Muuta ei tarvitakaan, paitsi esim keittiöpaperia petrimaljojen pohjalle pitämään yllä kosteutta.
Kasvatuksien seurantaan kannattaa hankkia 10 x luuppi. Niitäkin saa parilla eurolla. Itselläni on tälläisiä jotka eivät tarvitse kättä avuksi vaan pysyvät silmäkuopassa.
Tosta ekasta lajista, Didymium squamulosum, suomuvitinen, löytyy paljon kauniita kuvia kun hakee latin. nimellä. Ja tuokin kuva joka sulla on tässä, se on niin kaunis!
Kiitos, en muista minkä kasvin varrelta tuo löytyi. Joku pellonreunan rikkakasvi oli. Useimmiten tätä löytää juuri kasvijätteiltä mukaan lukien lehtikarike.
Pienimmät tunnetut ovat 100 mikronin luokkaa (0,1 mm), suurin kirjallisuudessa mainittu yksilö painoi 21 kiloa. Voi hyvin olla että vielä pienempiä on pilvin pimein mutta niitä ei ole toistaiseksi kuvattu tieteellisesti.
Tyypillisesti limasienet ovat muutamasta millistä muutamaan senttiin mutta kasvustot voivat olla suht laajoja. Tässä esimerkkinä Trichia persimilis jonka voi nylkeä mattona irti alustastaan. Kuvassa on tuhansia itiöpesäkkeitä, yksittäisten koko on vain muutamia millejä mutta yhdessä ne muodostavat kymmenien neliösenttien kasvuston.
Voisi olla helpointa lähteä siitä että millimetrin laittaa puoliksi eli 0,5 mm. Mutta eihän sitä luinnossa tiedä minkä kokoisiin törmää. Ja eihän niihin sillä lailla " törmää" kun ne on niin pieniä. Vielä on sopiva mikroskooppi hakusessa mutta intohimo näitä kohtaan on jo kova.
Oon joskus kysynyt mutta vpiko limasieniä löytää pakkasella tai sitten lumen alla olevista esim. lehdistä jos on nollaa. Entäs jos on samaan aikasn pakkasta ja lunta.
limasieniä voi löytää satunnaisesti pakkasellakin esim. puilta, pensailta ja talventörröttäjiltä, mutta ne ovat yleensä tehneet itiöpesäkkeensä jo syksyllä. Miksei siis lumen altakin. Mutta kuka rupeaa kaivamaan lumen alta saati osaa tehdä sen oikeassa paikassa ja pesäkkeet voivat samalla vahingottuakin.
Lumensulamisrajan limasienet (ei ne mitään sieniä ole vaan eläimiä) liikkuvat jo lumen alla puhdistaen kariketta bakteereista ja nauttivat myös esim. sienten itiöitä. Ne alkavat toisinaan muodostaa pesäkkeitäkin sulamisrajaan jo lumen alla sen sulaessa lämpimillä keleillä. Nivicole limasieniä voi joskus löytää esim. kun lumen alle taipunut puun taimi paljastuu. Rungon noustessa nekin siis voivat nousta korkeammalle ja levittää itiöitään kauemmas. Ekalla kerralla, kun huomasin jonkin puuntaimen latvaosassa Lamprodermoja, olin aika hämmästynyt, mutta kun muistin kuinka puiden notkeat pikkutaimet laukeavat pinteestä höttölumen painuessa astuttuani taimen viereen, tajusin, kuinka ovelia oliota limasienetkin osaavat olla.
Kuvittelisin, että nivicolekausi on jo käynnistynyt/ainakin käynnistymässä Etelä-Suomessa.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.