Aina välistä tulee vastaan limasieniä jotka eivät sovi oikein mihinkään lajiin. Tämän kuvasin Helsingin Mustavuoresta massiiviselta sammaloituneelta maapuulta, luultavasti kuuselta. Suurimmat pseudoeetaaliot olivat kooltaan 17 x 9 cm ja 15 x 8 cm. Jos on esittää arveluja niin mielellään kuulisin ehdotuksia. Varmaan liikutaan jossain Tubifera/Lindbladia/Siphoptychium suunnalla. Seurailen näiden kehittymistä ja yksi on myös seurannassa kosteakammiossa.
Samalta puulta löytyi myös tällainen helposti tunnistettava laji. Purppurahäkkisestä on Suomen limasienten mukaan vain yksi Karstenin keräys 1800 -luvulta. Laji ilmoitettiin kuitenkin 2020 Pohjois-Karjalasta (Lamminsivu&Enne) ja 2021 Mustavuoresta (Juha Tuomola). Kun Mustavuoressa usein pörrään olen pitänyt silmällä Tuomolan karttatäpän lähistöä ja nyt taisin löytää saman esiintymän.
2 tykkäystä
Keräsin samantapaista perjantaina Pisavaaralta, mutta en ole sitä vielä katsonut skoopissa. Tubifera oli alustava nimi, kun kotona katselin limasienikirjaa. Olin metsässä aika ihmeissäni siitä, mitä tämä oikein on. Päädyin kuitenkin siihen, että limasieniin kuuluu. Kasvoi kuusimaapuun päällä paksun sammalen päällä. Läpimitta oli noin 5 cm ja kasvustoja oli kaksi. Tämä Henrin keräys on paljon isompi.
Tässä tuorekuva, joka ei ole kovin laadukas, mutta näkee siitä kuitenkin jotain.
Ja tässä kuvat stereoskoopin näkymässä tuoreena.
1 tykkäys
Hei,
enpä ole itse moisia huomannut.
Henrin mikrokuvissa ei valitettavasti ole juuri muuta määrittämistä helpottavaa kuin ainakin Tubuliferoilla tyypillisiä verkkokuvioisia itiöitä. Jos tämän väri muuttuu vielä ruskeaksi, niin itiökoko sopisi esim. Tubulifera casparyille.
t: Marja
Vanha Tubulifera casparyi joka löytyy kolmeen splitattuna nykyään suvusta Siphoptychium on minunkin veikkaukseni, mutta täytyy antaa tuon kypsyä ja palata sitten asiaan. Nyt liikutaan joka tapauksessa luultavasti lajeissa joita ei Suomen limasienioppaasta löydy. Siphotychium violaceum on kyllä äskettäin hyväksytty Suomen lajilistaan ja se onkin minun veikkaukseni.
Tuo Matin näyte on myös kiinnostava koska se ei mielestäni ole kutunen, Tubifera ferruginosa sensu stricto. Kuitenkin liikutaan suvuissa Tubifera/Siphoptychium ja tästä saisi varmuuden skooppaamalla itiöt. Noilla suvuilla itiöillä on verkkokuvio. Itiökoko antaa myös osviittaa tarkemmasta lajista. Tuota voisi kypsyttää kosteakammiossa ja katsoa miten se kehittyy.
1 tykkäys
Katsotaan milloin pääsen sitä skooppaamaan. Näyte on jo kuiva, herääkö vielä henkiin sen jälkeen, jos kostuttaa?
Kiitos materiaalista. Palaan asiaan heti kun olen katsonut sitä tarkemmin.
Katsoin nyt itiöitä, eivätkä ole verkkokuvioisia, vaan pienipiikkisiä 7-7.5 (-8) µm. Eli suvut Tubifera/Siphoptychium eivät sovi.
Tässä itiöt vedessä
Tässä Meltzerissä.
Osaatteko antaa vihjettä siitä mitä muita sukuja voisi tulla kyseeseen? Itse olen aika jumissa tämän kanssa, kun nämä limasienet on minulle aika outoja. Onkohan näitä limasieniä sekvensoitu kattavasti, jos saisin tämän sekvensoitavaksi?
1 tykkäys
Minusta tuossa alimmassa kuvassa näkyy kyllä verkkokuvioita. Monilla limasienillä itiöiden verkkokuviot ovat aika heikkoja ja erottuvat kunnolla vasta 100x tasolla. Itsekin jouduin käyttämään 100x suurennosta ja Melzeriä tuossa ylempänä ennen kuin sain nuo verkkokuviot kunnolla esiin. Kyllä tuo näytteesi kuuluu laajempaan Tubifera porukkaan.
Limasienten sekvensointi ei ole oikein standardoitua kun universaalit sekvenssialueet puuttuvat ja samoin vissiin primerit. Elikkä ei onnistu niin että lähettää vaan näytteen Alvalabiin. Itseänikin tuo kiinnostaisi mutta vaatisi aika lailla opiskelua ja paneutumista.
1 tykkäys
Selvä, kuvittelin niiden olevan selvempiä. Täytyypä yrittää uudelleen ja testaan eri liemiä. Voipi mennä aikaa, ennen kuin pääsen tähän hommaan uudestaan. Ilmoita, jos haluat tuosta palasen itsellesi leikkikaveriksi. Voin postittaa.
Hei,
huvittavaa, miten eri ihmiset näkevät eri asioita kuvissa. Minusta tuossa ekassa kuvassa on ihan selvä verkkokuvio eli tässä tapauksessa piikkien jonomainen järjestäytyminen ja toisessa en sitä näe.
Limasienten mikroskooppitutkimukset tehdään vedellä, sillä litkuista ei ole mitään hyötyä pikemminkin päinvastoin, sillä värit toistuvat parhaiten vedessä.
Myös sienten mikroskopoinnin Baralin lanseeraama trendi eli vitaalitaksonomia ei käytä veden ohella juurikaan muita nesteitä kuin lugolia eli myrkkyjen määrä on vähentynyt.
Pitääkin taas yrittää kerjätä lugolia UEF:stä, kun alkaa olla loppumassa…
t: Marja
1 tykkäys
Minulla vedessä näkymä on usein huonompi yksityiskohtien osalta ja voi johtua faasiskoopistani. Siksi käytän harvemmin tuota vettä ja tutkimissani lajeissa tarvitaan melkein aina muita reagenssejä. Saan yksityiskohdat itselleni paremmin näkymään monilla lajeilla KOH:lla tai muilla litkuilla.
Joillakin lajeilla olen tottunut katsomaan ne tietyssä liemessä ja jos litku on “väärä”, olen ihan pihalla. En tunnista lajia. Eli näkymä on tuttu, kun litku on minulle oikea. Joskus ihan hävettää, kun ei tunnista itselle tuttua lajia vain siksi, kun on tottunut näkemään sen vaikkapa KOH:ssa. Ja vieraalla skoopilla katsomisesta ei oikein tule mitään. Pitää olla se oma ja sitten homma helpottuu.
Eli tässäkin tapauksessa artikkelien kuvissa tämän porukan lajeilla näkemäni verkkokuviot oli niin selvempiä, etten tajunnut niitä tässä tapauksessa sellaisiksi. Eli minulta puuttui kokemusta tästä porukasta. Mutta näin sitä oppii niiltä, joilla on enemmän kokemusta ja pääsee eteenpäin. Lähetän Henrille tästä palasen tutkittavaksi ja vertailtavaksi.
Joo vesi on myxoissa usein peruslitku, mutta KOH palauttaa vettä paremmin kuivanäytteiden rakenteen muotoonsa ja ainakin 100X tasolla värjäämällä esim Cotton bluella saa itiöiden detaljeja vettä paremmin esiin. Ero on sen verran suuri että omat “kalibroinnit” menee helposti sekaisin jos vaihtaa litkua. Mutta nämä on varmaan aika lailla henk.koht. mieltymyksiä. Jotkut käyttää myxoissa oletusarvoisesti KOHia, toiset vettä.
Hei,
kypsät limasienethän ovat periaatteessa kuivia. Mutta kyllähän ainakin itiöt ovat usein vanhemmissa näytteissä rutistuneita, mutta palautuvat ihan hyvin vedessäkin.
Sienten kanssa tilanne on toinen. Itse asiassa kaikki mikroskooppiset ominaisuudet eivät palaudu ihan helposti, jos ollenkaan ja makroskopiakin voi muuttua olellisesti. Parasta on, jos pystyy tutkimaan näytteet tuoreina.
http://www.gbif-mycology.de/HostedSites/Baral/
(((No joo, tuo Trichopeziza ei liene T. mollisima (on käsittääkseni valkoinen) vaan luultavammin T. lecophaea)))
