No, meillä on sen verran vähän lumipeitettä että kuivuneita lehtiä voi saada kaivettua lumen alta. Mulla on kannettava pieni mikroskooppi ja sillä nekee esim. pöydän sokkeloisen pinnan hyvin. Voin katsoa mikroskoopilla siis jo maastossa mutta kuvia en valitettavasti voi ottaa jotta saisin määritysapua jos löydänkin jotain. Mut meen nyt ettimään ja katon toimiiko yritykseni ja miltä ylipäänsä koko talven maassa lojunut lehti näyttää mikroskoopin läpi.
No kokeilin nyt eka katsoa vain lunta mutta ilmeisesti lumihiutaleet ovat jo maassa sulautuneet toisiinsa niin ettei yksittäisiä hiutaleita erotu. Jonkinlaista rakennetta erotin, reikiä ja soikioita jäämudostumia. Jo hieman auringossa sulanutta lunta.
Hei! Voiko noita löytää jos etsii katsoo kuoleita lehtiä suurennuslasilla?
Katselin tarkemmin tuota Cribaria lepidaa ja se on kyllä tosi hieno. Niin kuin nää muutkin mutta kiinnitin nyt enemmän huomiota siihen kun tuun katselemaan näitä jälkeenpäinkin.
Viittaako tuo sana kiilunen siihen että ne voivat jotkut olla myös loisia? Kun kiilukaisethan ovat loisivia kärpäsiä niin onko sanalla sellaista yhteyttä?
Kiilunen viittaa varmaankin siihen että itiöpesäkkeet kiiltelevät taikka irisoivat usein sinisen taikka violetin eri sävyissä. Tässä yksi huhtikuussa kuvattu kiilunen
Limasieniä voi löytää ympäri vuoden maastosta. Lehtikarike on yleinen kasvualusta mutta helpoin niitä on löytää lahopuilta.
Itsekin inspiroiduin aloittamaan pienen kosteakammiokokeilun, ja nyt näyttäisi jonkin sortin satoa nousseen pintaan.
Yhden haavan kaarnan palasen nurkkaan on ilmestynyt satakunta pikku nuppipäätä (kaarna kerätty viisi päivää sitten). Valkea jalkaosa ja vaaleanpunertava nuppi. Koko näillä on hyvin pieni (ehkä joku 0.1 - 0.2 mm), ja kunnollista kuvaa ei tällä viritelmällä saa otettua, mutta kuitenkin jotain yksityiskohtia saa erottumaan.
Mahtaako olla mitään hajua onko tämä kehittyvää limasientä vaiko esim. hometta?
Ei oikein näytä homeelta muttei tuosta tule mikään limasienikään mieleen. Ei näytä tutulta. Tuollaisia on mukava yrittää saada aluslasille.
Nyt on omaanikin kammioon noussut vähän limasienisatoa haavan kaarnalle. Tunnistusapu on tervetullutta.
1. Harjukultanen (Gulielmina vermicularis)?
Tällainen pikku donitsi ilmestyi kaarnan reunalle. Itiömassa kirkkaan kellertävää. Itiöt hienonystyisiä, 11 - 12.5 µm halkaisijaltaan. Kapillitiossa vain niukasti piikkejä, myös tuollaisia pullistumia (jälkimmäinen ehkä jotain anomaliaa?). Harjukultanen on paras ehdokas, jonka löysin.
2. Comatricha cf. nigra
Tummanruskea, ohutjalkainen nuppi. Itiöt ruskeita, hienonystyisiä, 8 - 9.5 µm halkaisijaltaan. Mikrokuvassa kapillitiosta on irronnut muutama “oksa”, mutta oli kuitenkin aika niukka. Voisiko mennä tummatupsusesta vai jääkö sukutasolle? EDIT: Tai voisiko olla torvijalkanen (Macbrideola cornea)?
3. Kiekkovähänen (Licea kleistobolus)?
Tupsusen vierestä löytyi varsin pieni, kiiltävä kiekko. Itiömassa ruskeaa. Ulkonäön osalta ainakin saattaisi mennä kiekkovähäsestä? Itiöt aika ruttuisessa kunnossa, halkaisijaltaan 10 - 12 µm. Peridiossa näyttäisi olevan pieniä rakkuloita.
2 tykkäystä
-
Kapiilitiossa ei ole nuorakierteitä joten on Perichaena/Gulielmina. Minusta on G. vermicularis on hyvä nimi tässä. P. chrysospermalta voi joskus puuttua piikit kapillitiosta mutta tällä myös itiökoko tukee G. vermicularista.
-
Tästä olisi kiva tietää kokonaiskorkeus, oletan että liikutaan siellä 0,5 mm vaiheilla? Kapillition puolesta voisi olla Paradiacheopsis taikka Macbrideola. Paradiacheopsin perä on tyveltä selvästi pitkittäiskuituinen kun Macbrideoilla perä näyttää lapivalaistuna tyveltä ontolta ja sileäpintaiselta. Perän tyvi sopii tässä paremmin Macbrideolaan ja lisäksi tällä näyttäisi olevan kaulus mikä myös sopii Macbrideola corneaan.
-
Sopii hyvin Licea kleistobolukseksi. Päältä valaistuna pitäisi näyttää skoopissa tältä eli helppo tuntea jo ulkonäöstä (kuvaamani Ari Karhilahden näyte)
1 tykkäys
Muuten nuo aiemmin postaamani vaaleanpunertavat nupit taitavat kuulua bakteerikuntaan. Jotain limabakteeria tms. (myxobacteria). Kuvahaulla löytyy samankaltaista kuvaa.
Sopii hyvin M. corneaan. Jos olisi hieman ylivaloitettu näkyisi perän onttous varmaan vielä selvemmin, mutta kyllä tuostakin näkee ettei perä ole “juurehtiva” taikka säikeinen ja valo kuultaa läpi perän keskellä.
Hei! Voiko petrimaljan tai mikroskoopin näytelasit pyyhkiä hammaslääkäriltä saatavilla steriileillä kangaspaloilla. Vai täytyykö olla treriiliä vettä ja onko se sitä mitä usein tilee pieni pullo mikroskoopin mukana?
Steriiliä vettä saa esim. apteekeista jossa litran pullo maksaa 3 euroa. Itse olen ostanut sitä Motonetistä jossa sitä myydään nimellä akkuvesi. 5 litran pönikkä maksaa siellä 4 euroa.
Steriili vesi ei ole välttämätöntä mutta kraanavedessä on klooria etc ja tarinan mukaan se soveltuu siksi huonommin kosteakammiokasvatuksiin. Itse en ole kraanavettä käyttänyt joten en tiedä onko tosiaan näin.
Hei,
ei kai sillä ole loppujen lopuksi mitään väliä, mitä vettä käyttää mikroskopointi lasien puhdistamiseen, jos tekee vain kertakäyttöisiä preparaatteja. Itse käytän ihan vaan kraanavettä ja välillä putsaan lasit vain jollain nukkaamattomalla rätilläkin. Pipettipullossa käytän keitettyä vettä. Eiköhän se riitä, että näkee läpi. No, ehkä sentään vaatii, että olisi jo oppinut tunnistamaan millaisia sienten/limppareiden rakenteet ovat.
Petrimaljat ovat asia erikseen, sillä nehän ovat pitkäaikaisempia ja niillä voi ruveta kasvamaan jotain, mitä ei ihan odotettu…
Olen jopa nähnyt miten Evi Weber (Hans-Otto Baralin puoliso) säästeli immersio-öljyä ja putsasi peitelasin pyyhkimällä sen puhtaaksi alapuolelta. Joten jos se sopii arvostetuille sienitieteilijöille, niin miksei meille vähän tavallisemmille tallukoillekin.