Tämännäköiset Pezizat kuitataan useimmiten maksamaljakkaiksi. Entäpä kun ne kasvavat savi-/multapohjaisella nurmikolla? NM1:n perusteella ei ainakaan tule muitakaan hyviä vaihtoehtoja mieleen… eikä tätä saane väännettyä miksikään konnankorvaksi. Kuvan punertava sävy saattaa johtua kuvausajankohdasta joka oli n. puoli tuntia ennen aurinhonlaskua.
Hei,
innostuin joskus itsekin, kun löysin savisesta metsätien heinikkoisesta paikasta maljakkaita ( ja toisen kerran mutaiselta ojan pientareelta ja kolmannen kerran …), jotka eivät mielestäni vaikuttaneet tyypillisisltä maksasellaisilta. Kuten arvata saattaa, ihan turhaan innostuin, maksamaljakkaiksi menivät 
Terkkui: Marja
Kiitos Marja, tätä kyllä vähän epäilinkin…
On niin punertava että kosteikkomaljakas tulee myös mieleen.
Näin talvikaudella on hyvä tilaisuus käydä läpi vanhoja havaintoja, uusia kirjoja ja nettijulkaisuja saada sienistä uusia oivalluksia. Ajattelin sen takia nostaa muutamia vanhoja ketjuja esiin, ja avata uusiakin. Hankin jo viime vuoden puolella Fungi of Temperate Europen jossa on tosiaan paljon ainakin minulle uutta tietoa.
Yksi kiintoisa tiedonjyvä liittyy tässä viestiketjussa mainittuihin sienilajeihin. En ainakaan itse tiennyt, että osa Peziza-suvusta (s.lat.) on mykoritsasieniä, mutta ilmeisesti sekä maksa- että kosteikkomaljakas ovat. FTE ei toki mainitse, minkä puun mykoritsasieniä, mutta kosteikkomaljakas (Legaliana limnaea, ent. Peziza limnaea) mainitaan kasvavaksi pajun ja lepän alla, ja maksamaljakas (Legaliana badia, ent. Peziza badia) mainitaan kasvavaksi havumetsissä. Mietin, voiko näillä olla sellainen suhde, että lähistön puulajeista voisi päätellä sienilajin? Kuvan maljakas kasvoi melko lähellä raitaa, mutta lähimmät havupuut olivat selvästi kauempana. Parinkymmenen metrin päässä tästä löydöstä kasvoivat myös seuraavat maljakkaat, melko lähellä raitaa nekin. Havupuista lähellä oli vain tuijia. Kasvualusta oli lähinnä savimaata, hieman viettävä paikka - ei siis mikään suo.
Nämä löydöt ovat aivan lähellä kotiani, joten täytyy toivoa että näitä löytyy ensi vuonnakin, jotta niitä voisi tutkia tarkemmin. Värimaailmaltaan nämä ainakin minulle tuovat mieleen FTE:n kosteikkomaljakaskuvat, samaten aika monet tänne ilmoitetut kosteikkomaljakkaat.
Kosteikkomaljakkaan ja maksamaljakkaan skopiat ovat aika samanlaiset, ainakin FTE:n mukaan. Itiökoossa ei ole eroa ja kummallakin itiökoteloiden kärjet värjäytyvät Meltzersissä sinertäviksi. Eroaa kait lähinnä itiöiden nystyjen muodossa ja jakautumisessa. Elikkä ei ehkä ihan helppoa tunnistaa skoopinkaan avulla.
Maksamaljakasta tuntuu löytyvän hiekkamaalta taikka soralta ja ainakin kerran kuvasin sen kuivalta mäntykankaalta jolloin isäntäpuun on kait täytynyt olla mänty. Se on myös mielestäni kaunis ja siisti sieni. LTEssä kuitenkin sanotaan että acid, peaty soil eikä puhuta hiekka/soramaasta mitään.
Kosteikkomaljakasta, taikka siksi olettamaani, löysin yhdeltä vanhalta rantalaitumelta sarkaojien pohjilta, siis hyvin kostealta paikalta ja seurana näissä sarkaojissa oli runsaasti rutarouskua. Puustosta ympärillä minulla ei ole tarkkaa mielikuvaa. Näitä olen parina vuonna kurkkinut ja värimaailma on mielestäni erilainen kuin maksamaljakkailla, elikkä sisäpinta likaisen oliivinvihertävänuskeaa ja ulkopinta nystyinen ja punasävyinen. Muutenkin jotenkin “likaisia ja repaleisia” kun maksamaljakkaat ovat siistinoloisia.
Tässä pari kuvaa
Nuo sinun alemmat kuvasi tuovat kyllä mieleen kosteikkomaljakkaan. Mutta sitten on vielä keltamaltomaljakas, Peziza michelii, josta minulla ei ole kokemusta.
Liitekuva on otettu vuonna 2015 elokuun alussa Luostolla. Silloin olin varma siitä, että kuvan maljakkaat olivat maksamaljakkaita. Tällä hetkellä en osaa sanoa paljostakaan mitään. Kasvualusta oli kävelytie ja käytännössä tien reunat maljakkaita täynnään.
Kiitoksia vastauksista, hyvää pohdintaa! Tuota Karin kuvaa olisi kyllä helppo pitää maksamaljakkaana tumman värityksen ja kasvuympäristön perusteella.
Jatkossa täytyy myös kiinnittää huomiota ainakin täällä etelän rehevillä kasvupaikoilla siihen, tuleeko maljakkaista maitiaisnestettä. Ainakin nuo keltamaltomaljakas (P. michelii) ja keltamaitomaljakas (P. succosa) ovat FTE:n kuvien perusteella aika huomaattoman näköisiä, ja maitiasnesteen olemassaoloa ei välttämättä huolimattomana tarkastelijana huomaa.