Parin viime vuoden aikana on luonnossa liikkuessa nähnyt monenlaisia erilaisia puita, varsinkin havupuiden erikoismuotoja. Niitä on kiva bongailla. Osa on yllättävän yleisiä, kun oppinut tiirailemaan yläilmoihinkin.
Tähän ketjuun voi postailla kuvia niistä! Kaikenlaisista, iäkkäistä ja nuoremmista puista. Osalla on historiaakin ihmisille, kuten karhupetäjillä.
Käyn kesän aikana kuvaamassa muutamia aikaisemmin löydettyjä uudestaan. Tässä aluksi pari uutta tältä vuodelta. Tämä Saarijärveltä:
Joskus talousmetsäkin yllättää vanhuksilla. Vielä on kataja paikallaan, tänään käytynä. Näinkin isot puumaiset katajathan eivät ole enää rauhoitettuja yleisesti Manner-Suomessa. Säästyyköhän seuraavilta hakkuilta:
Hyvinkäältä. Rinnankorkeudella (1,3m) ympärysmitta on n. 120 cm, joskin vaikeasti mitattava. Korkeutta kepillä ja jalkamitalla mitaten 13 m, ainakin yli kymmenen. Kuinkahan vanha mahtaa olla?
Oha mahtava kataja !!!
Kyllähän tommone puu kuuluu mehturin taikka motokuskin ymmärtiää jättiää rauhaan. Musta pylväskataja on eelleekin rauhotettu, mutta en mäne kummiskuaa vannomaa. Ihtelläkin on muutama pylväs, mutta tuoho verrattuna lapsukaisija.
Puumaisten katajien rauhoitus on poistettu Manner-Suomessa vuonna 2006. Yksittäinen puu voidaan toki rauhoittaa myös luonnonmuistomerkiksi, mutta yksityisellä maalla päätös voidaan tehdä vain maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Tästä en tiedä omistusta, mah. Tornatorin maita.
Tuo pahka kyllä kummeksuttaa. Poikkeuksellisen kasvun lisäksi ikäänkuin olisi vanhentunut ennen aikojaan. Otan seurantaan.
2006?? No ilimankos mulla ei olu tuota tietova, ku en ollu Suomessa tona vuonna. Mikähä on mahtannu olla perimmäine syy ottuaa pois suojjeluista? Ei noita mummiskuaa nii kauheesti ole.
No mun pylväät on rauhotettu nii pitkiää, ku mussa henki pihisee.
En tiedä tuosta tuon enempää, eikä googlettamalla äkkiseltään löydy selitystä. Katajahan ei sinänsä ole mitenkään uhanalainen, eikä rauhoituksella ole ehkä suurta merkitystä sen monimuotoisuuteen, niin liittyisikö sitten siihen?
Saisihan tällaiset silti olla, edes puolittaisesti.
Joo, kyllä minäki kaavan surutta puskamaiset katajat maahan, mikäl ei ole avonaisessa paikassa. Kaipa se on näillä seuvvuilla ollu mehtureille selekee aina, et poikkeevija yksilöitä ei kaaveta. Sitä toivosin ymmärrettävän jokapuolella. Tuossa ol just yhe ammattimehturin kanssa puhetta, mite alueittai on eri käytäntöjä, esim. sähkölinjoje aluste raivaamisessa. Osassa kaikki pois ja osassa jättiää just katajat, mikä musta on iha järkevää, kun harvemmi niistä pylväitä tulee, ni ompaha siinä evästä ainaki linnuille.
Pienet tuulenpesät oksissa eivät ole kovin harvinaisia männyissä. Latvassa olevat, pallolatvat eivät vaikuttaisi olevan niin yleisiä. Tämä Nurmijärveltä:
Pahkoihin tämäkin menee. On vähän samanlainen kuin nuo Juhan aikaisemmat kuvat.
Jo usean vuoden ajan olen katsellut tätä tuomen oksalta riippuvaa “kummajaista”. Mikähän tällaisen aiheuttaa?
Mahtaisikohan tässä sittenkin olla jonkun sienen tai bakteerin aiheuttamasta liikakasvusta? Tuo löytämäni kasvaa myös Vihdin seudulla, tarkemmin Vihtijärvellä…
Nuo sinun kuvasi ovat sitten Vihdin itäreunalta ja minun länsireunalta kuvattuja.
Itsekin päädyin tutkailuissani siihen, että taitaa olla jokin sienitauti kyseessä. Taphrina-sukuun kuuluvat kotelosienethän näyttävät aiheuttavan esimerkiksi nuo koivulla tyypilliset tuulenpesät. Ehkä sieltä suunnalta saattaisi löytyä ratkaisu myös näihin tapauksiin, mene ja tiedä.
Onpa vaikuttavan näköisiä erikoismuotoja tässä ketjussa. Olen tyytyväinen, jos kohdalle sattuu havupuun oksan tuulenpesä, nekin ovat kivoja löytöjä. Viime päivinä tullut mietittyä tätä Pohjois-Helsingin jo keloontuneen havupuun latvan jäännettä: pystyykö pelkästä latvarangasta päättelemään, onko ollut kyse havupuun tuulenpesä, vanha kasvun lopettanut puu vai talvivaurion jälkeinen kasvu?
Tässä toissakesäinen minikuusi lakkareissulta, taisi olla Saarijärven puolelta. Korkeutta vajaa puolitoista metriä, punainen ämpäri taustalla mittakaavaa antamassa.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
