Löysin tässä viikolla tällaisen “haavalla kasvavan rivikäävän”. Kasvualusta on kuoreton ja vinoon kaatunut, vielä kovapuinen haavan runko. Seuralaisina samalla rungolla oli komea pohjanrypykkäkasvusto, patinanastakka ja joku parvisilmä.
Löysin sitten tuon kirvelikäävän (Antrodia leucaena) mahdollisuuden, ja mietin voisiko tämä olla sellainen. Alue on sellainen mistä lajin voisi kuvitella löytävänsä (kuusivaltaista lehtoa Stensbölen alueella Porvoossa), ja laji.fi:stä löytyy tuoreehkoja kirvelikääväksi merkittyjä havaintoja lähialueelta.
Tuoksu oli käävällä tuoreena hedelmäisen raikas monen muun käävän tapaan (esim. istukkakääpä), mutta tuntui että kuivahtaessa sille kehittyi sitä rivikäävän hapanimelyyttä, ja näytepalan kuivuttua tuoksu oli kaikonnut.
Onkohan rivi- ja kirvelikäävällä jotain luotettavia eroja skoopissa? Vähän vilkaisin jo näytettä, mutta itiöitä ei tietenkään löytynyt…
Onkos tuosta rivikäävästä yhtään varmistettua näytettä haavalta? Suomen kääpien julkaisemisen jälkeen varmaan tietoa kertynyt lisää. Minusta tuo ei näytä rivikäävältä. Oliko mitenkä sitkeä ja nahkamainen?
Toisaalta pohjanrypykkää on tullut vastaan useasti mutta muistini mukaan aina kuuselta. Varmaan Juusolla puulaji tässä oikein, en vaan tiennyt että pohjanrypykkää löytyisi myös haavalta.
En nyt koostumusta tarkemmin muista, mutta taisi olla sellainen, että helposti saisi paloiksi revittyä. Toukkapurua oli kanssa, jota ainakin rivikäävältä usein löytää.
Kyllä tuo alusta ainakin lehtipuuta oli. Haapaa kasvoi vieressä, ja lähellä kanssa oli muistaakseni pystyssä oleva lyhyt, katkennut haavan runko. Lisäksi patinanastakka ja parvisilmät eivät (ainakaan käsittääkseni) havupuulla kasva. Jotkut havupuun kääväkäslajit harvoin kanssa haavalla kasvavat (esim. tänne joskus aiemmin laittamani korpiludekääpä).
Mielestäni tuo porrasmainen kasvutapa sopii paremmin katko- kuin rivikäävälle. Katkokääpähän kasvaa joskus lehtipuulla. En kuitenkaan muista, että katkokäävällä olisi ollut noita toukkapuruja.
No niin, nyt taisi tulla oikea vastaus! Kiitoksia.
Itellä ei katkokääpä tullutkaan mieleen. Kuuselta ja männyltä olen lajin löytänyt, mutta en aiemmin lehtipuulta. Maistoin kuivanäytettä, ja sehän oli selkeästi karvaan makuinen. Nyt paremmassa valossa näkyy näytteen vaaleankellertävä sävy. Ja kirsikkana kakun päällä Melzerissä näkyy skoopin alla amyloidi rihmasto.
Tuo haavalla kasvava pohjanrypykkä on mielenkiintoisempi kuin kirvelikääpä. Jos käyt sitä kautta joskus uudestaan niin näyte museoon voisi olla hyvä (Helsinkiin). Se voi käsittääkseni olla kuvaamaton laji. Haavalla näkee silloin tällöin “selvää” pohjanrypykkää, mutta niitä kuulema pitäisi sekvensoida lisää. Toki haavalla voi kasvaa myös muita harvinaisempia (vaaleita) Phlebioita.
Kirvelikäävän maastotuntomerkeistä; hajun lisäksi nuori kirvelikääpä ruskettuu kosketuksesta. Vanha kääpä on laikuttain ruskeansävyinen jo omia aikojaan, kuten rivikääpä.
Pitäisi vissiin lupa olla, että tuolta voisi museonäytteen kerätä. Olen juuri lähettänyt yhden hakemuksen, mutta saa nähdä hyväksytäänkö. Mikäli näin käy, niin voisin varmaan myöhemmin näytteen sieltä hakea.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
