Lumikelkäily reissulla tuli pari tapausta vastaan jotka mietityttää.
Kuvat on sinnepäin kun kunnon kameraa ei ollut mukana, mutta jospa niistä pääsee edes hajulle…
Löydöt Pohjois-Savosta, Iisalmi
1.
Ensin ajattelin että on Punakääpä (Trametes cinnabarina) mutta kun tarkemmin katselin ei ulkonäkö oikein sellainen.
Kotona tutkailin että voisiko olla Rusokääpä (Pycnoporellus fulgens)? Pillejä 1-2/mm kulmikkaat/hampaiset, tuoksu voimakas kitkerän hapan, KOH- pisaran väri reaktio syväntumman punainen (Kääpä kirjan vinkki). Liekkö Punakäävällä tuollaista reaktiota? Kasvualusta: pysty koivukelo/pökkelö, vieressä vanhaa Taulakääpä ja elossa olevaa Kantokääpää. Kasvupaikka: lammen rantakeloikkoa (runsaasti koivukeloja/pökkelöitä jne.)
2.
Nämä kasvoi korkealla (n.5m korkeudella) järeän haavan rungolla/oksien tyvellä. Puu siis elävä. Kuvat surkeita ja katsoenkaan ei saanut selvyyttä on oliolla pillit vai ei. Voisi olla myös jokin Orakas?
Kasvustot oli aika kookkaita, ja runsaasti. En ole tuollaisia ennen nähnyt ja niitä oli vain tässä yhdessä haavassa, vieressä/lähistöllä runsaasti järeitä haapoja. Kasvupaikka: luonnontilainen haapa/lehtipuu valtainen metsä
Jos jotain ideaa on niin ehdotelkaa.
Pitää poiketa vielä jossain vaiheessa paikalla kiikarin kanssa…
En osaa sanoa koska olen kuvannut ne kesällä.
Pari lainausta kääpäkirjasta. "Alapinta tummanruskea (harmaa varhain keväällä ennen kasvun alkamista) " “Itiöemät kasvavat oksien arpikohtiin, usein korkealle. Puoliresupinaattinen itiöemä voi kasvaa pitkin oksantyngän alapintaa”
Kyllä rusokääpä kasvaa myös lehtipuulla. Niemelän kirja mainitsee isäntäpuiksi kuusen, männyn, haavan ja koivun. Puu on kantokäävän lahottama - tässäkin näkyy kantokääpä samassa puussa. KOH-reaktio ja karvaisuus puhuvat rusokäävän puolesta.
Hieman päivitystä tuohon 2-lajin kohdalle.
Kävin uudestaan käävän kasvupaikalla ja sain kuin sainkin siitä näytteen…ja kääpähän se on.
Pillit 2/mm, kulmikkaat osin pyöreät, lievästi hampaiset. Pillipinta “möykkyinen”. Malto aika tasarakenteinen. Ei mainittavaa tuoksua.
Irtoaa kasvualustasta helposti, sitkeähkö, kuitenkin lohkeaa suhteellisen helposti murusiksi.
Ja kääpä kasvaa kuolleen käävän päällä (alimmassa kuvassa poikkileikkaus ja se tumma osa on kuollutta kääpää), oma arvio on että kuollut kääpä on Haavankääpä, mikä muu se voisi oikein olla? Puun rungolla kasvoi ainakin yksi elossa oleva Haavankääpä.
Itselle tuli mieleen joku Sitkokääpä (Antrodiella), mutta enpä tiedä…
Haavankäävällä ei ainakaan Kääpäkirjassa mainita seuraajalajeja.
Mutta kysymys joka heräsi Lakkikarakäävän tuntomerkkejä lukiessani eli: “…pienten pseudopieluksien pykälöimä…”
Toisaalla kirjassa (Niemelän kääpäkirja) selostetaan että: “joillekkin lajeille syntyy pseudopieluksia, eli pohjamalto kasvaa tavallista turpeammaksi ja pilleille tulee kasvutilaa”
Eli siis mitä? Hieman meni yli oman tajunnan…
Osaako joku kuvailla selkosuomeksi mitä tämä tarkoittaa tai miltä käytännössä näyttää?
Tuossa on kirjoitusvirhe, pileuksia ei pieluksia. Elikkä siihen pillipinnalle muodostuu pieniä lakintyngäntapaisia muhkuroita taikka ulokkeita joita voisi kutsua pseudolakeiksi. Samaan tapaan kuin kuvassasi näkyy. Tässä näkyy vielä selkeämmin
Tuo kasvutapa oksien alla sopisi lakkikarakäävälle. Niissä haavankäävän itiöemiä (kuvan halkaisupinnalla tuota ruskeaa), jonka päällä kasvaa. Kuorikääpä kasvaa usein rungon kuoren koloissa. Skooppihommiksi menee.
Foorumi on osaksi toteutettu VieKas LIFE -hankkeen osana (Finvasive LIFE, LIFE17 NAT/FI/000528).
Viekas on haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden kasvattamiseen
keskittyvä hanke, joka on osittain rahoitettu EU Life-ympäristöohjelman tuella. Life
on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä
ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä
tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa.
