Pälkäne Luopioinen 25.4.2025. Onko tämä jotain sammalen vihreää syntylimaa?
Enpä ole kuullut että sammal tuottaisi mitään limaa. Itselle tulee mieleen leväesiintymä tuosta väristä, mutten ole tuollaiseen limaisuuteen törmännyt Rahkasammalet tai suovehka, joita kuvassa näkyy eivät sitä tietääkseni tuota. Voisiko olla vain hyvin hienoa orgaanista ainesta vedessä, mätiä tms. Ehkä joku muu osaa kertoa tarkemmin.
Tuo vihreä “mönjä” on aika puuromaista kuten pinnan kohoumista näkee, mutta ei minusta viherlevää ja paikka on yli 20 ha kokoisella ja parin vuoden takaisella metsähakkuuaukealla? Viime kesänä törmäsin samanlaiseen ilmiöön kaukana asutuksista Laipanmaassa, jossa sammal kasvoi veden alta pinnalle. Mönjämäinen vihreä alue oli pienten umpeen kasvavien metsälampien kapeikossa ja kooltaan noin 3 x 3 metriä. Olisiko niin että nimen omaan tuollaista kasvua voisi olla rahkassammaleella kun se alkaa kasvamaan veden alta pintaan? Tuossa kuvassani näkyy lukuisia sammalen kärkien alkuja nousemassa vihreän liman pintaan. Sammakon kutua tuo ei ole, vaikka lähistöllä yksinäinen viitasammako hetken pulputti. Kutua ei ole vielä ilmestynyt pakkasöiden ansiosta.
Hmm, no kyllähän sammalet saavat alkunsa alkeisvarsikosta, jotka ovat kooltaan hyvin pienikokoisia. Ja rahkasammalten solurakenne on sellainen, että ovat jopa 80-90%:sti vettä, mikä voisi saada aikaan tuollaisen limamaiselta vaikuttavan rakenteen. Tosiaan tuolta uusia sammalten alkuja pilkottaa.
1 Like
Pälkäne Luopioinen 27.4.2025. Sama limasammal 2 vrk myöhemmin. Nyt siinä näkyy enemmän kuplia? Liekö jäätymisen aiheuttamia, sillä yöllä oli pakkasta 6 -7 astetta?
Olen yhdistänyt tuon mössön rahkasammalten sfagnaaniin. Jos kerää sammalnäytteen muovipussiin, unohtaa sen kosteana jääkaappiin muutamaksi viikoksi ja seassa on ollut vähänkin rahkasammalia, aikanaan sieltä löytyy enemmän tai vähemmän mössööntynyt lima. Arvannette, mistä tiedän.
1 Like
Tuo sfagnaani ei aukene, lienee murresana jota esim. Google-haku, tekoäly ChatGPT ja minä en tunne? Avaatko vähän? Tarkoitatko stagnaatiota: seisahdus, paikalleen jääminen? Ja kuvan limainen ilmiö liittyy siis rahkasammliin, eikä siis ole viherlevää?
Poiminta HS:n jutusta, jota en pääse lukemaan enempää:
Rahkasammal säilyttää muutakin kuin muumioita
2.6.2001 3:00
Kosteaan rahkasammaleeseen kiedottu kalafilee kestää huoneenlämmössäkin kuukauden aivan syömäkunnossa, väittää Trondheimin yliopistossa Norjassa vaikuttava tutkija Terence Painter . Painterin mukaan se johtuu Sphagnum -sammalissa esiintyvästä sokereihin kuuluvasta aineesta, jolle hän on antanut nimen sfagnaani.
2 Likes
Kiitos Tarja! Lima kuului siis sammaleihin, ei ollut viherlevää.
Pahoittelut, olisi kiireessä voinut tosiaan lisätä, että mikä sfagnaani (engl. sphagnan) – ymmärtääkseni se on vähän sakeuttamisaineena käytetyn pektiinin tapainen yhdiste, mikä voi selittää mössöyttävän vaikutuksen. Katselin samanlaista mössöä juuri pari viikkoa sitten lähteikössä tihkupinnan tuntumassa pitkään jatkuneen kuivuuden kuivattamassa kohdassa.
2 Likes
Kiitos Johanna selvennyksestä ja tiedostasi! Hienoa että kyseessä oli kuin olikin tällainen sammaliin liittyvä erikoinen ilmentymä jota epäilinkin, koska tuo vihreä mössö ei vaikuttanut viherlevältä.